Esitin edellisessä blogipostauksessani huoleni siitä, että meillä Suomessa ei panosteta tarpeeksi myynnilliseen ja markkinoinnilliseen osaamiseen sekä siitä, miten erot koululaisten ja opiskelijoiden osaamisen tasossa ovat kasvaneet sekä yksilön että kokonaisten luokkien ja koulujen tasolla.
Mikäli emme keksi lääkkeitä näihin ongelmiin, uhkana on, ettei keskustelun jälkeen mikään oikeasti muutu. Akuutin koronan jälkeisen uhan, sen, ettemme pääse mukaan EU:n ja vientimarkkinoiden talouskasvuun, ohella meillä on pidemmällä aikavälillä koulutuksen rapistumisesta johtuva kilpailukyvyn romahtamisen uhka. Taloudesta ja viennistä pitää puhua enemmän: eri alojen tutkijoille pitää antaa poikkitieteellisiä puheenvuoroja paljon enemmän, asiasta täytyy syntyä myös tavalliselle kansalaiselle selkeä näkemys. Toimitusten tulisi välttää pyytämästä ainaisia kuluneita etujärjestöjohtajia haastatteluihin tai alistua tutkimuslaitosten johtajien ainaiseen ideologiajargoniin.
Parannuskeinona on aiemmin mainitsemani yksilöllisyyden lisääminen koulutukseen. Tässä haasteena on käytännön toteutus niin, etteivät kustannukset nouse suhteettomasti. Koulurakennetta tulisi rikkoa ja ottaa käyttöön erilaisia uudenlaisia malleja. Tämä on kannatettavaa ja kannattaisi käynnistää. Korona on ollut eräänlainen iso laboratorio, jossa olemme voineet tarkastella, mitä lukioikäisille opiskelijoille tapahtuu etäopetuksessa. Ei olisi mahdotonta käynnistää kokeiluja yksilöllisemmän ja laajemman oppiainevalikoiman ulottamisesta maaseudun lukioihin.
Etä- ja läsnäolo-opetuksen ns. hybridimallia on nyt kokeiltu, ja sen tuloksia tulisi analysoida. Alustavia tuloksia tulisi julkaista nopeasti, sillä voisi olla ohjaava vaikutus uusiin kokeiluihin. Koronan jälkeisestä maailmasta on puhuttu, ettei vanha maailma palaa enää. Tämä tarkoittaa, että etäopetuksen määrä tulee kasvamaan. Etäopetus on nyt jäänyt sikäli lähtökuoppiin, että etäopetuksen teknologiset mahdollisuudet ovat olleet alkeelliset. Pikkuhiljaa erilaisia, jopa läsnäolo-opetusta parempia, käytäntöjä on otettu käyttöön: opiskelijat voivat esimerkiksi tehdä ensin itsenäisesti tehtäviä, ja tehtävät voidaan tämän jälkeen käydä läpi yhdessä. Ryhmätyöt toimivat erilaisilla verkkoalustoilla hienosti, ja apuna ovat erilaiset chat-palvelut. Opettajat ovat luopuneet ohjaavasta asemastaan: oppilailla on ollut mahdollisuus ottaa omaa vastuuta oppimisestaan. Toisille tämä käy, kun toiset taas kärsivät.
Liian usein uusiutuva lukio alkaa olla kuin paraskin business hub
Ei lukiota tarvitse koko ajan muuttaa; on pidettävä huolta laadukkaasta opetuksesta. Kun opiskelija taitaa perusasiat, se luo hyvän pohjan, jonka varassa on hyvä jatkaa opintoja eteenpäin. Suomessa koulujärjestelmä on ministeriön ohjaamaa, ja toimeenpanevana virastona on Opetushallitus. Ei voi välttyä vaikutelmalta, jossa opetussuunnitelmat, hallinto-orientoituneisuus ja vanha hallintokulttuuri edelleen ohjaavat opetuksen järjestämistä keskeisenä ohjenuorana tasa-arvoinen opetus, mikä ei kuitenkaan toteudu. Jos otetaan vertailupohjaksi muita toimialoja, niin niiden rakenteita on uusittu. Opetussuunnitelmien muuttaminen harvemmin kuin joka 10. vuosi antaisi parempia eväitä sekä opiskelijoille että Suomelle. Opetussuunnitelman vahvuus on sen hallinnollinen ohjaavuus. Sen puitteissa eri osa-alueilla pitäisi tehdä isojakin kokeiluja, ja tulosten myötä ottaa ne mukaan opetussuunnitelmaan. Näin opetussuunnitelman uusimistarve olisi 13 tai 15 vuoden välien. Välillä tuntuu, että opetussuunnitelma vaihdetaan, kun muualla yhteiskunnassa puhaltavat taas uudet tuulet ja koulut saavat siihen kiireellä totuttautua. Systeemi hyötyisi lisäksi laajemmasta vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa, samalla julkinen perusjärjestelmä olisi oiva pohja synnyttämään yksityisen palvelun toimintaympäristön, mikä tukisi koulutuksen kehitystä ja koulutusvientiä.
Teknisen laitekehityksen ohella tekoäly tulee olemaan suurin opetusta ja pedagogiaa uudistava yksittäinen teknologia
Oppimiseen liittyvien palveluiden kehitys on maailmalla koronan johdosta kiihtynyt. Tulemme näkemään ennenkuulumattoman määrän uudenlaisia oppimista tukevia tekoälyyn perustuvia järjestelmiä. ILS eli intelligence learning solution -palvelut hyödyntävät tekoälyä ja tarjoavat opiskelijoille ja opettajille uusia oppimista ja opintoja tehostavia ratkaisuja. Ehkä tärkein oppimisen kannalta ajateltavissa oleva apu on opiskelun ja tehtävien tekemisen yhteydessä oppilaalle tuotettava palaute omasta osaamisesta. Palautteen tulee ennen kaikkea saada opiskelija pohtimaan omaa suoritustaan ja motivoitumaan epäselvien asioiden kertaamiseen. Tavoitteena on aina oman tason nosto, se luo onnistumisen tunnetta ja avaa uusia mahdollisuuksia.
Eximian Virtuaalilukio on uudenlainen oppimisen palvelu, joka tuottaa automaattisen ja välittömän palautteen myös esseevastauksista. Opiskeltavana on jo noin 30 lukiokurssia, ja kurssivalikoima laajenee koko ajan. Kokeile Virtuaalilukiota täällä!