Jokavuotinen odotus on taas päättynyt, kun korkeakoulut ovat julkaisseet valintakoevaatimukset eli tiedot ensi kevään valintakokeista. Todistusvalinnan myötä korkeakouluvalinnat uudistuvat ensi keväänä radikaalisti, mutta miten uudistukset näkyvät itse valintakokeissa?
Lähdetään liikkeelle yleisen tason muutoksista. Yleinen trendi on, että valintakokeet siirtyvät ajankohdaltaan yhä myöhäisemmiksi. Monet ensi kevään valintakokeet järjestetään itse asiassa kesäkuun puolella. Syynä tähän lienee ennen kaikkea todistusvalinta. Todistusvalintojen tulokset pyritään saamaan valmiiksi ennen valintakokeita, jotta todistuksella sisään pääsevän hakijan ei tarvitse osallistua valintakokeeseen ”varmuuden vuoksi”.
Tarkoittaako tämä sitten, että valintakokeisiin ehtii valmistautua ensi keväänä aiempaa kauemmin? Ikävä kyllä ei. Samalla, kun valintakokeiden ajankohdat muuttuvat myöhäisemmiksi, siirtyy monella alalla myös valintakoekirjallisuuden julkaisuajankohta. Esimerkiksi hallintotieteiden yhteisvalinnassa kirjallisuus julkaistaan tänä keväänä vasta 27.4., kun se aiempina vuosina on julkaistu jo helmikuun lopussa. Pitkää valmentautumisaikaa siis todella pyritään välttämään ensi kevään haussa.
Monella alalla valintakoe perustuu nykyään lukion oppimäärään. Tämän toivotaan vähentävän hakijoiden työmäärää, kun valintakokeeseen ei enää tarvitse opiskella erillistä materiaalia.
Huomionarvoinen muutos on myös aineistoon perustuvien valintakokeiden lisääntyminen. Aineistopohjaisia tehtäviä on ollut monien alojen valintakokeissa jo pitkään, mutta jatkossa yhä useampi valintakoe perustuu kokonaan kokeessa jaettavaan aineistoon. Esimerkiksi opettajankoulutuksen ja kasvatustieteiden alan VAKAVA-valintakokeeseen ei enää ensi keväänä ole lainkaan etukäteen opiskeltavaa kirjallisuutta, vaan hakija saa aineiston käsiinsä vasta koetilaisuudessa. Logopediassa tähän koemuotoon siirryttiin jo keväällä 2018. Kokonainen aineisto-osuus tai yksittäisiä aineistotehtäviä on myös esimerkiksi oikeustieteiden, valtiotieteiden ja farmasian valintakokeissa.
Siirrytään seuraavaksi tarkastelemaan alakohtaisia tietoja.
Olemme nostaneet esiin joitakin sinua ehkä kiinnostavia aloja. Esittelemme alla niiden valintakoevaatimukset tiiviissä muodossa. Pääset perehtymään kunkin alan tietoihin tarkemmin klikkaamalla otsikkoa.
Muistathan, että autamme sinua mielellämme tässäkin asiassa. Jos tarvitset apua valintakoevaatimusten löytämisessä tai tulkitsemisessa, avaa chat-keskustelu tai pirauta meille.
Diplomi-insinööriosastot
Diplomi-insinöörikoulutusten valintakokeissa on viime kevään tapaan kaikille pakollinen matematiikan osuus sekä valinnainen osio, joka koostuu fysiikan, kemian ja luovan ongelmanratkaisun tehtävistä. Lisäksi kokeessa voidaan jakaa erillinen aineisto.
Lääketiede
Lääketieteen valintakoevaatimukset säilyvät ennallaan. Kokeeseen opiskellaan jatkossakin lukion oppimäärät biologiasta, kemiasta ja fysiikasta. Lisäksi osa kysymyksistä perustuu kokeessa jaettavaan aineistoon.
Kasvatustieteet (VAKAVA)
Kasvatustieteiden yhteistyöverkoston VAKAVA-valintakoe uudistuu ensi keväänä radikaalisti, sillä koe perustuu jatkossa kokonaan koetilaisuudessa jaettavaan materiaalin. Lisäksi opettajankoulutukseen hakevat osallistuvat erilliseen soveltuvuuskokeeseen aiempien vuosien tapaan. Uutta on, että hakija voi samalla soveltuvuuskokeella hakea useampaan eri koulutukseen ja yliopistoon.
Kauppatieteet
Myös kauppatieteiden valintakoevaatimukset säilyvät ennallaan. Kokeeseen opiskellaan yksi matematiikan, yksi historian ja yksi yhteiskuntaopin lukiokurssi. Koska opiskeltavaa on melko vähän, tulee näiden kurssien asiat hallita läpikotaisin, ja tietoa on myös osattava soveltaa.
Oikeustiede
Oikeustieteen yhteisvalinnan valintakokeeseen opiskellaan edelleen erillinen valintakoemateriaali. Yleensä tämä on tarkoittanut kolmea oikeustieteen alan kirjaa. Kirjallisuuden sivumäärä on vähentynyt vuosi vuodelta, ja ensi keväänä luettavaa tulee olemaan 200-300 sivua. Lukuaikaa tulee olemaan jälleen noin kuukausi, tarkka kirjallisuuden julkaisupäivämäärä ilmoitetaan myöhemmin. Oikeustieteessä huomionarvoista on, että todistusvalinnasta huolimatta ensi keväänä 60 % uusista opiskelijoista valitaan valintakokeen perusteella. Todistusvalintakiintiö on siis pienempi kuin muilla aloilla.
Psykologia
Psykologiassa valintakoe säilynee samankaltaisena kuin viime vuonna, joskin koe kestää ensi keväänä vain kolme tuntia aiemman neljän tunnin sijaan. Valintakoekirjallisuutena on jälleen ennakkomateriaali, joka ensi keväänä julkaistaan noin kuukautta ennen valintakoetta. Materiaalissa voi olla myös englanninkielistä aineistoa. Ennakkomateriaalin ohella hakijan tulee hallita tilastollisten menetelmien perusteet, eli tilastomatematiikan osaaminen tulee jatkossakin erittelemään hakijoita tehokkaasti.
Valtio- ja yhteiskuntatieteet
Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa osa valintakokeista säilyy ennallaan. Politiikan ja viestinnän kandiohjelman sekä yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelman valintakokeita varten julkaistaan myös ensi keväänä ennakkomateriaalit noin kuukautta ennen valintakokeita. Lisäksi molemmissa valintakokeissa on osio, joka perustuu kokeessa jaettavaan aineistoon. Aineisto-osuuden merkitys korostuu viime kevään tapaan, sillä aineistokokeen maksimipistemäärä on 22 pistettä, kirjallisuuskokeen 14 pistettä.
Sen sijaan sosiaalitieteiden kandiohjelman valintakoe uudistuu mielenkiintoisella tavalla. Opiskelijat valitaan jatkossa näyttökokeella, joka ei perustu mihinkään tiettyyn ennakkomateriaaliin, vaan Helsingin avoimen yliopiston järjestämään kurssiin, joka päätetään vuoden 2019 loppuun mennessä. Näyttökokeessa onnistumisen lisäksi hakijan tulee menestyä opinnoissaan myös kurssin aikana: kurssisuorituksesta tulee saada arvosanaksi vähintään 4/5, jotta hakija voidaan hyväksyä koulutusohjelmaan.
Sosiaalityön opiskelijavalinta poikkeaa muista Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden kandiohjelman valinnoista, sillä siihen haetaan ensi keväänä erillisellä valintakokeella, johon julkaistaan ennakkomateriaali noin kuukautta ennen valintakoetta. Samalla Helsingin yliopiston sosiaalityön koulutusohjelma liittyy osaksi sosiaalityön yhteisvalintaverkostoa, johon kuuluvat myös Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistot.
Myös Tampereen yliopistossa kokeillaan uudenlaista valintamenettelyä yhteiskuntatutkimuksen (entinen sosiaalitieteet) koulutusohjelmassa. Todistusvalinnan ohella opiskelijoita valitaan ns. ”näyttöreitin” kautta, eli samaan tapaan kuin Helsingin yliopiston sosiaalitieteissä. Näyttöreitin kautta valittavan opiskelijan tulee suorittaa Tampereen yliopiston yhteiskuntatutkimuksen koulutusohjelman opintojakso ”Johdatus yhteiskuntatutkimukseen” vähintään arvosanalla 4/5. Tämän jälkeen osa hakijoista kutsutaan haastatteluun, jossa testataan hakijan kurssilla hankkimaa osaamista, ja tämän haastattelun perusteella tehdään lopulliset valinnat.
Huh, tässä kaikki tältä erää! Näillä tiedoilla pääset toivottavasti eteenpäin oman hakukohteesi valinnassa tai valmentautumisen aloittamisessa.
Löydät lisää eri alojen valintakoetietoja Eximian nettisivuilta. Valitse joko yliopistot tai ammattikorkeakoulut, valitse haluamasi ala ja klikkaa ”Valintakoetietoja”. Informaatiotulvaa sulateltuasi ja asioiden jäädessä epäselviksi nappaa meitä virtuaalisesta hihasta ja avaa kanssamme vaikkapa chat-keskustelu, niin jutellaan aiheesta lisää!
Lisää tietoa löydät myös Opintopolusta.