Olet varmaankin jo kuullut vuonna 2020 voimaan astuvasta korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksesta. Kenties mietit, mitä tämä uudistus oikeasti tarkoittaa juuri sinun kannaltasi.

Mitä, jos kirjoitukset menevät penkin alle? Entä, jos olet valinnut lukiossa aivan ”vääriä” aineita? Täytyykö haave korkeakoulupaikasta haudata?

Ei sentään. Fakta on kuitenkin, että lukiolaisena (ja nykyisenä tai tulevana abiturienttina) sinun on todella syytä miettiä, miten saat itsestäsi irti kaiken mahdollisen ylioppilaskoetilanteessa. Kerron pian, miksi.

Ensimmäiseksi haluan tehdä selväksi yhden asian:

Ylioppilaskirjoitukset ovat todennäköisesti tähänastisen elämäsi tärkein projekti. Tulevien uudistusten myötä menestyksesi niissä voi jopa määrittää tulevaisuutesi suunnan!

Tässä muutamia perusteluja sille, miksi kirjoituksiin todella kannattaa panostaa:

1. Tulevaisuudessa todistusvalinta on pääväylä korkeakouluopintoihin.

2. Vaikka osallistuisitkin valintakokeeseen, yhä useampien koulutusohjelmien valintakoevaatimuksena on lukion oppimäärä määrätyistä aineista. Kun opiskelet asiat kerran kunnolla, pääset valintakokeessa puolet helpommalla. Helppoa, eikö?

3. Kun hoidat opiskelutekniikkasi kerralla kuntoon NYT, vältät myös tulevissa opinnoissasi turhat ahdistuksen ja paniikin tunteet. Korkeakoulussa et selviä ulkoa opettelulla!

Yliopistot ovat jo julkaisseet alakohtaiset todistusvalinnan kriteerit, ja nämä uudistukset astuvat voimaan vuoteen 2020 mennessä. Tällöin todistusvalinnan tulisi olla pääasiallinen sisäänpääsyväylä korkeakouluihin. Kuulostaa simppeliltä, eikö?

No, asia ei ole aivan näin yksinkertainen.

Epäselvyyttä aiheuttaa vaihtelu eri alojen ja koulutusohjelmien välillä. Todistuksella valittavien osuus kaikista hyväksytyistä voi olla mitä vain 25 ja 90 %:n väliltä.

Omalta osaltaan sekavuutta lisää toki myös se, että eri alojen todistusvalinnoissa huomioidaan eri aineiden arvosanat. Äidinkielen ja matematiikan rooli korostuu yleisellä tasolla, mutta oman hakukohteen vaatimukset on syytä silti selvittää tarkkaan, sillä vaihtelua esiintyy paitsi huomioitavissa aineissa, myös siinä, kuinka monen aineen arvosanaa hakukohteen valinnassa ylipäänsä tarkastellaan.

Olemme käyneet uudistusta läpi ja poimineet alle tietoa muutamilta sinua ehkä kiinnostavilta aloilta (huomaathan, että nämä tiedot ovat voimassa vasta kevään 2020 haussa).

Lääketiede

Todistuksen perusteella valitaan enintään 51 % opiskelijoista, ja todistusvalinnassa huomioidaan kuuden aineen arvosanat. Äidinkieli, pitkä tai lyhyt matematiikka, kemia ja biologia huomioidaan aina. Lisäksi fysiikka, ainereaali ja kieli huomioidaan niin, että näistä kolmesta voi jättää yhden pois.

Oikeustiede

Todistuksen perusteella valitaan enintään 40 % opiskelijoista. Valinnassa huomioidaan viisi ainetta, joista pakollisena on ainoastaan äidinkieli.

Kauppatiede

Kauppatieteissä todistusvalintaan siirryttiin jo keväällä 2018, ja 60 %:n todistusvalintakiintiö säilyy jatkossakin. Valinnassa huomioidaan viisi ainetta: äidinkieli, pitkä tai lyhyt matematiikka, hakijalle parhaat pisteet tuottava kieli sekä kaksi muuta hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta.

Psykologia

Todistusvalinnan osuus on enintään 60 % hyväksytyistä opiskelijoista. Valinnassa huomioidaan viisi ainetta: äidinkieli, psykologia, pitkä tai lyhyt matematiikka, yksi ainereaali ja yksi kieli.

Kasvatusala

Kasvatusalalla (eli esimerkiksi luokanopettajan ja yleisen kasvatustieteen koulutusohjelmissa) todistusvalintakiintiö on 60 %. Pisteitä annetaan neljästä aineesta: äidinkielestä, pitkästä tai lyhyestä matematiikasta, enintään yhdestä ainereaalista ja enintään yhdestä kielestä.

Valtio- ja yhteiskuntatieteet

Valtio- ja yhteiskuntatieteiden alalla todistusvalintakiintiö vaihtelee 51 ja 60 %:n välillä. Todistusvalinnassa huomioidaan viisi ainetta: äidinkieli, hakijalle parhaat pisteet tuottava aine seuraavista: filosofia, historia, psykologia tai yhteiskuntaoppi sekä kolme hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta seuraavista: yksi ainereaali, yksi kieli ja pitkä tai lyhyt matematiikka. Kynnysehtona on, että äidinkieli on kirjoitettu vähintään arvosanalla C.

 

Vaikka sinulla ei olisi vielä harmainta aavistustakaan tulevaisuudestasi tai sinua kiinnostavista koulutusaloista, on yksi asia onneksi varma: tuloksellista opiskelutekniikkaa tulet tarvitsemaan nyt ja tulevaisuudessa.

Jos kuulut joukkoon, joka on opiskellut tasaisen varmasti ja tehokkaasti läpi koko lukioajan, taputa itseäsi selkään! Tämä ei suoraan tarkoita hyviä arvosanoja, mutta tästä on hyvä lähteä liikkeelle. Jos taas opiskelu on jäänyt vähemmälle ja kurssit suoritettu rimaa hipoen, saatat tarvita enemmän aikaa, tukea ja ennen kaikkea omistautumista.

Mutta hyviä uutisia: kuuluitpa kumpaan ryhmään tahansa, ovat kaikki lopputulokset ja arvosanat vielä mahdollisia. Sinun tulee vain päättää, että aiot tehdä kaikkesi onnistumisesi eteen, ja sinun tulee tehdä se päätös NYT.

Voit alkaa kantaa oppikirjoja mukanasi päivästä toiseen ja lukea muiden puuhiesi lomassa sivun sieltä, sivun täältä. Kuulostaa ehkä helpolta keinolta, mutta on todennäköisesti yhtä tehotonta kun luennoilla istuminen kuulokkeet korvilla.

Vaihtoehtoisesti…

voit opetella nyt tekniikat, joiden avulla opiskelet tehokkaammin paitsi kirjoituksiin, myös koko loppuelämäsi ajan. Säästääksemme sinua tehottomalta pänttäämiseltä olemme laatineet oppaan, joka auttaa sinua kädestä pitäen opiskelemaan oikealla tavalla.

Oppaamme kertoo sinulle esimerkiksi…

– mikä on taianomainen tomaattitekniikka
– montako kertaa sinun on kerrattava asiat todella muistaaksesi ne
– miten toimit, kun paniikki iskee koetilanteessa.

Oppaamme kertoo sinulle myös, miten opiskelet niin, että aikaa jää muuhunkin kuin pänttäämiseen. Meillä on sinulle niin paljon kullanarvoisia vinkkejä, etteivät ne mahdu mitenkään tähän artikkeliin. Jos haluat omaksua uudet strategiat NYT, tilaa meiltä ilmainen opiskelijan menestysopas klikkaamalla TÄSTÄ ja boostaa opiskelusi uudelle tasolle!

Tutustu todistusvalinnan kriteereihin tarkemmin Opintopolussa: https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-opiskelijavalinnoissa-muuttuu-vuoteen-2020-menessa/yliopistojen-todistusvalinnat-2020/.