Opiskelijavalintauudistus ja sen mukanaan tuoma todistusvalinta tuntuvat herättävän hakijoissa monenlaisia kysymyksiä. Todistusvalinnan ”säännöt” saattavat tuntua monimutkaisilta, ja eri alojen ja yliopistojen vaihtelevat käytännöt aiheuttavat monelle päänvaivaa.
Ei hätää! Auttaaksemme sinua todistusvalinnan koukeroiden ymmärtämisessä olemme koonneet tähän postaukseen viisi tärkeää asiaa, jotka sinun on syytä huomioida pohtiessasi omia hakukohteitasi ja sisäänpääsymahdollisuuksiasi.
Tässä ne tulevat:
1. Kynnysehto ei tarkoita, että kaikki ehdon täyttävät hakijat saavat opiskelupaikan. Jotkin koulutusohjelmat ovat valinneet todistusvalinnalle yhden tai useamman kynnysehdon.
Esimerkki kynnysehdosta voi olla kemian ylioppilasarvosana M. Tämä tarkoittaa, että hakijan X tulee olla kirjoittanut kemiasta arvosana M, jotta hän voi edes teoriassa tulla valituksi todistusvalinnassa. Jos kuitenkin käy niin, että samaan hakukohteeseen on hakenut aloituspaikkoja suurempi määrä henkilöitä, joiden todistusvalinnan pisteet ovat paremmat kuin X:llä, ei X tule valituksi opiskelijaksi, vaikka hän täyttäisikin kynnysehdon.
2. Todistusvalinta voi koskea hakukohteesta riippuen joko pelkästään ensikertalaisia tai kaikkia hakijoita. Yliopistot saavat itse päättää, ottavatko todistusvalinnassa huomioon pelkät ensikertalaiset hakijat, vai saako myös ei-ensikertalainen mahdollisuuden tulla valituksi yo-arvosanojen perusteella.
Esimerkiksi lääketieteen yhteisvalinnassa todistusvalinnassa huomioidaan vain ensikertalaiset.
Yhteiskuntatieteissä Jyväskylän yliopisto huomioi todistusvalinnassa kaikki hakijat, kun taas Tampereen yliopiston yhteiskuntatutkimuksessa todistusvalinta on vain ensikertalaisille hakijoille. Tarkasta oman hakukohteesi valintaperusteet Opintopolusta.
3. Tässä vaiheessa kukaan ei tiedä, millaisilla arvosanoilla voi tulla valituksi mihinkin koulutusohjelmaan. Todistusvalinta on suurimmalla osalla aloista käytössä ensi keväänä ensimmäistä kertaa. Tämä tarkoittaa, että kenelläkään ei ole minkäänlaista vertailupohjaa siihen, millaisilla arvosanoilla opiskelupaikka miltäkin alalta aukeaa. Toki voidaan tehdä karkeita arvauksia sen mukaan, miten suosittu jokin hakukohde on tyypillisesti ollut; esimerkiksi lääketieteessä hakijan tulee todennäköisesti olla kirjoittanut L–E-tasoiset paperit tullakseen valituksi todistusvalinnassa.
Haluamme kuitenkin korostaa, että yksittäisten koulutusohjelmien kohdalla pisterajojen arvailu on hyvin vaikeaa.
4. Valintakoeväylä ei häviä minnekään. Vaikka monella alalla suurin osa opiskelijoista tullaan jatkossa valitsemaan yo-todistuksen arvosanojen perusteella, on valintakoeväylä edelleen olemassa. Monella alalla 40-49 % (oikeustieteissä jopa 60 %!) opiskelijoista valitaan edelleen valintakokeen pisteiden perusteella. Jos siis yo-kokeet menevät toivottua heikommin tai unelma-alasi pisterajat tulevat oletetusti hipomaan taivaita, on syytä muistaa valintakoeväylä, eikä suinkaan vaipua epätoivoon.
5. Ja lopuksi – oma hakukohde on edelleen syytä valita ensisijaisesti sen mukaan, mikä itseä kiinnostaa. Todistusvalinta on tuonut mukanaan myös ikävän lieveilmiön. Moni hakija tuntuu nykyään lähtevän hakukohteen valinnassa liikkeelle yksinomaan siitä, mihin voisi omilla yo-arvosanoilla päästä – ei siitä, mikä itseä kiinnostaa ja millä alalla haluaisi tulevaisuudessa työskennellä. Toki hakijan kannattaa olla realistinen ja miettiä, millaisia omat vahvuudet ovat ja miten niitä voisi hyödyntää, mutta omaa alaa ei kannata valita ainoastaan sisäänpääsyprosentin perusteella.
Jos et vielä tiedä, mitä lähtisit opiskelemaan, on sinun aluksi on syytä miettiä sinua jollain tapaa kiinnostavia aloja – esimerkiksi sosiaali- ja terveystieteet, tekniikka, humanistiset tieteet jne. Vaihtoehtoja on lukuisia! Tämän jälkeen voit lähteä pohdiskelemaan, millaisia erilaisia hakukohteita sinua kiinnostavan alan alta löytyy.
Jos olet kiinnostunut vaikkapa logopedian opiskelusta, mutta yo-arvosanasi eivät riitä ja aloituspaikkojen vähyys kauhistuttaa, kannattaisiko rinnalla hakea myös toimintaterapeutiksi? Toki on huomioitava, että yleisesti ottaen korkeakouluun ei ole helppoa päästä – vuosittain vain noin yksi kolmasosa hakijoista saa opiskelupaikan. Töitä siis on tehtävä alasta riippumatta.
Tarkempaa tietoa eri alojen todistusvalinnoista löydät Opintopolusta; täällä yliopistojen ja täällä ammattikorkeakoulujen pisteytykset. Lisäksi löydät eri alojen valintakoetietoja verkkosivuiltamme. Jos oma ala on vielä etsinnässä, käy myös käynnistämässä Eximian Urakone!
Jos haluat parantaa mahdollisuuksiasi opiskelupaikkaan, autamme sinua mielellämme sopivan kurssin valinnassa esimerkiksi puhelimitse (09 2727 130) tai chatin kautta.