Tekoäly muuttaa opetusmateriaalien laatimista tulevaisuudessa kenties myös lukiossa. Opetusmateriaalien aiheuttama kustannus  on noin 30 miljoonaa euroa Suomen kustannusyhdistyksen vuoden 2019 lukujen mukaan.  Onko tämä kustannus pakollinen vai olisiko mahdollista tästä säästää esimerkiksi digitalisaation ja tekoälyn tuodessa uusia, nopeampia toimintamalleja oppisisältöjen laatimiseen ja oppimiseen.

Tekoälyä käyttäen pystyttäisiin nykyjään tuottamaan uudella tavalla kustannustehokkaasti opetusmateriaaleja. Tekoälyn avulla voidaan luoda valmista oppisisältöä ns. teoriaa ja harjoitustehtäviä, kokeita ja jopa automaattisesti tarkastaa tehtävät.

Oppimateriaalien luominen ja niiden tarjoaminen lukioille olisi mahdollista toteuttaa niin, että esim. opetushallitus ohjeistaisi tarkemmin opetussuunnitelman toteutusta ja opettajat voisivat vapaammin laatia oppimateriaaleja. Toisaalta opettajat ovat niin neuvokkaita ja LOPS:n pohjalta pystyy jo nyt aloittamaan opetusmateriaalien tuotannon.

Tällöin osalla lukion opettajista olisi mahdollista hakeutua oppimateriaalien tekijöiksi. Tämä loisi opettajakuntaan tehtävien välillä nykyaikaista vaihtelua ja tarjoaisi opettajille vaihtelua perinteisestä opetustyöstä. Lisäksi tässä olisi käsillä perhepolittiisesta näkökulmasta kiinnostava kokeilu. Perinteisesti oppimateriaalin tuottaminen lukioon on ollut muutaman opettajan otona tapahtuva vuosiakin kestävä prosessi. Uusi malli olisi monimuotoinen ja ajanhengen mukaan joustavampi. Lisäarvona olisi myös, että sisällön laatijat voisivat toimia vuorovaikutteisina kehitysryhminä mm. opetussuunnitelmia päivitettäessä.

On häkellyttävää, miten tehokkaasti nykyteknologialla ja erityisesti tekoälyn avulla voidaan tuottaa sisältöä, tehtäviä ja kokeita. Ainoa kriteeri on, että materiaalien laatija on asiansa osaava ammattilainen, tällöin laatu voidaan taata ja saavutetaan kustannustehokkaita ratkaisuja. Oppimateriaalien laatiminen on lisäksi mahdollista useammalle opettajalle, mikä lisää sisällöstä käytävää keskustelua ja tuottaa myös uusia ratkaisuja ja edistää opetusta.

90 miljoonalla voidaan työllistää vuosittain noin 1800 opettajaa. Kuinkahan monta opettajaa me tarvitsisimme Suomessa oppimateriaalien tuottamiseen ja tarjoamiseen oppilaille. Jos hyvin koordinoidaan, niin 50 – 100 opettajaa suoriutuu tehtävästä, jolloin palkkakustannus vaihtelee 2,5 – 5 miljoonan haarukassa. Lukiossa on noin 15 oppiainetta, jolloin kurssien määrä voi toimia painotettuna jakajana oppiaineiden välillä.

Kustannukset on siis mahdollista tiputtaa noin kuudesosaan vähintään viidesosaan nyt budjetoiduista kustannuksista. Eli uudella tavalla teknologiaa hyödyntäen voitaisiin oppimateriaalit saada 3,5 – 7,5 miljoonalla. Arvio on suuntaa antava, mutta niin kiinnostava, että Eximiatutor olisi kyllä kiinnostunut tuottamaan oppimateriaalia vuosittain tällä hinnalla. Yhteiskunnallinen suoraviivainen säästö olisi karkeasti 35 miljoonaa!

Lopuksi vielä tämän ei tarvitse tarkoittaa sitä, että oppikirjakustantajat ja oppimateriaalien tarjoajat katoavat markkinoilta, tämä ennen kaikkea kirittäisi muita toimijoita kehittymään. Tällöin uudesta teknologiasta ja tekoälystä saatavat hyödyt koituvat valtion ohella kunnille ja ennen kaikkea oppilaille. Uuden ratkaisun myötä oppimateriaalin kehitys on jatkuvaa ja oppilailla on käytössä tuoreeseen tieteelliseen tietoon perustuvia oppimateriaaleja.

Pasi Petäjä

Eximiatutor, oppimisen ja tarkastamisen tekoälyn kehittäjä

Virtuaalilukiossa sekä opettaja että oppilas hyötyvät tekoälystä. shop.eximiatutor.com