Tekoäly muuttaa opetusmateriaalien laatimista tulevaisuudessa kenties myös lukiossa. Opetusmateriaalien aiheuttama kustannus on noin 30 miljoonaa euroa Suomen kustannusyhdistyksen vuoden 2019 lukujen mukaan. Onko tämä kustannus pakollinen vai olisiko mahdollista tästä säästää esimerkiksi digitalisaation ja tekoälyn tuodessa uusia, nopeampia toimintamalleja oppisisältöjen laatimiseen ja oppimiseen.
Tekoälyä käyttäen pystyttäisiin nykyjään tuottamaan uudella tavalla kustannustehokkaasti opetusmateriaaleja. Tekoälyn avulla voidaan luoda valmista oppisisältöä ns. teoriaa ja harjoitustehtäviä, kokeita ja jopa automaattisesti tarkastaa tehtävät.
Oppimateriaalien luominen ja niiden tarjoaminen lukioille olisi mahdollista toteuttaa niin, että esim. opetushallitus ohjeistaisi tarkemmin opetussuunnitelman toteutusta ja opettajat voisivat vapaammin laatia oppimateriaaleja. Toisaalta opettajat ovat niin neuvokkaita ja LOPS:n pohjalta pystyy jo nyt aloittamaan opetusmateriaalien tuotannon.
Eikö olisi aika tarjota uudenlaisia moderneja ratkaisuja oppimateriaalien tuotantoon ja samalla saada oppimateriaalit edullisemmin. Tällöin osalla lukion opettajista olisi mahdollista hakeutua oppimateriaalien tekijöiksi. Tämä loisi opettajakuntaan tehtävien välillä nykyaikaista vaihtelua ja tarjoaisi opettajille vaihtelua perinteisestä opetustyöstä. Perhepolittiisesti tällainen tehtävien vaihtelu tekisi opettajan työstä entistä houkuttelevampaa. Perinteisesti oppimateriaalin tuottaminen lukioon on ollut muutaman opettajan otona tapahtuva vuosiakin kestävä prosessi. Uusi malli olisi monimuotoinen ja ajanhengen mukaan joustavampi. Lisäarvona olisi myös, että sisällön laatijat voisivat toimia vuorovaikutteisina kehitysryhminä mm. opetussuunnitelmia päivitettäessä.
On häkellyttävää, miten tehokkaasti nykyteknologialla ja erityisesti tekoälyn avulla voidaan tuottaa sisältöä, tehtäviä ja kokeita. Ainoa kriteeri on, että materiaalien laatija on asiansa osaava ammattilainen, tällöin laatu voidaan taata ja saavutetaan kustannustehokkaita ratkaisuja. Oppimateriaalien laatiminen on lisäksi mahdollista useammalle opettajalle, mikä lisää sisällöstä käytävää keskustelua ja tuottaa myös uusia ratkaisuja ja edistää opetusta.
90 miljoonalla työllistetään vuosittain noin 1800 lukion opettajaa. Kuinkahan monta opettajaa me tarvitsisimme Suomessa oppimateriaalien tuottamiseen ja tarjoamiseen oppilaille. Jos hyvin koordinoidaan, niin 50 – 100 opettajaa suoriutuu tehtävästä, jolloin palkkakustannus vaihtelee 2,5 – 5 miljoonan haarukassa. Lukiossa on noin 15 oppiainetta, jolloin kurssien määrä voi toimia painotettuna jakajana oppiaineiden välillä.
Kustannukset on siis mahdollista tiputtaa noin kuudesosaan vähintään viidesosaan nyt budjetoiduista kustannuksista. Eli uudella tavalla teknologiaa hyödyntäen voitaisiin oppimateriaalit saada 3,5 – 7,5 miljoonalla. Tällä lailla nopeasti esitetty arvio on suuntaa antava, mutta niin kiinnostava, että luulisi hallituksen, ministeriön ja kaupunkien olevan aiheesta kiinnostuneita. Yksityiset kustantajat ja palveluntarjoajat voisivat tuottaa ja organisoida palvelun ja lisätä toimintakatteensa päälle. Vartovasti arvioiden nykytekoälyteknologian avulla yksityisten yrityksien mahdollista tuottaa oppimateriaalit palkaten opettajia 7,5 – 15 miljoonan euron kustannuksella, eli puolet halvemmalla kuin nykyjään. Tämä on siis tekoälyteknologian potentiaalinen kustannushyöty lukiomateriaalihankinnoissa.
Uuden ratkaisun myötä oppimateriaalin kehitys on jatkuvaa ja oppilailla on käytössä tuoreeseen tieteelliseen tietoon perustuvia oppimateriaaleja.
Pasi Petäjä
Eximiatutor, oppimisen ja tarkastamisen tekoälyn kehitystyöntekijä
Virtuaalilukiossa sekä opettaja että oppilas hyötyvät tekoälystä. Lisätietoa: shop.eximiatutor.com