Koronapandemian myötä etäopiskelu on tullut tutuksi niin peruskoululaisille, lukiolaisille kuin korkeakouluopiskelijoillekin. Ensimmäinen vaihe etäopiskelussa on ollut videoneuvotteluohjelmistojen käyttöönotto. Sinällään hyvät palvelut kärsivät aluksi ongelmista – pikkuhiljaa ohjelmistot ovat kuitenkin kehittyneet. Amerikkalainen Zoom on kehittänyt palveluaan valtaisasti ja saanut rutkasti uusia käyttäjiä. Zoomin pörssikurssi on noussut kohisten maltillisesta hinnoittelusta huolimatta.
Päänvaivaa ohjelmistoviidakosta
Kotona tapahtuva etäopiskelu on osoittautunut haastavavaksi niin vanhemmille kuin lapsillekin. Kukin opettaja tai koulu voi käyttää omaa järjestelmäänsä, eli pahimmillaan perheen lapset voivat kaikki käyttää eri järjestelmiä. Oman perheeni kokemuksesta voin sanoa, että kolmenkin alakoululaisen valmistelu etäopetukseen oli aluksi haastavaa. Oppimiskäyrä on kuitenkin ollut koholla, ja pienet oppilaat osasivat lopulta mennä omille videotunneilleen.
Verkkokursseille on olemassa lukuisia erilaisia oppimisalustoja. Tunnetuimmat Udemy ja Coursera ovat alustoja, joissa kuka tahansa voi perustaa kurssin ja laittaa sen myyntiin. Kilpailu on valtaisaa: uusia koulutusohjelmistoja kehitetään, ja opiskelijat ja kurssien kehittäjät kokeilevat ja etsivät koko ajan itselleen sopivinta alustaa.
Uusille ratkaisuille yhä tilausta
Opetus jakaantuu pakolliseen ja vapaaehtoiseen. Yleisellä tasolla pakollinen eli oppivelvollisuuden puitteissa tapahtuva opiskelu on haastavampaa opettajien ja oppimisteknologioiden kannalta. Haasteena on ylläpitää ja lisätä opiskelijoiden motivaatiota. Teknologia ei vielä tuota kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Eräs teknologinen ominaisuus on opiskelun pelillistäminen: se toimii laadukkaasti, kun opiskelija sisäistää oppiaineesta riippuen keskeiset asiat hyvin. Riskinä on oppimisen pirstaloituminen niin, ettei opiskeltavaa asiaa sisäistetä kokonaisuutena.
Etäopetuksessa tulee huomioida myös se, että opiskelijat tarvitsevat opiskeluun riittävän hyvän verkkoyhteyden. Verkkoyhteyden laatu voi luoda epätasa-arvoa opiskelijoiden välille. Oppilaat voivat onneksi usein hyödyntää esimerkiksi kirjaston tai koulun wifi-yhteyksiä. Puutteelliset verkkoyhteydet alentavat opiskelukokemuksen laatua. Kuinka verkkoyhteydet tulisi koko maan laajuudella toteuttaa, jotta yhteys olisi riittävän laadukas kaikilla? Sietää epäillä, että verkkoyhteyksissä on eroja eri asuinpaikkojen välillä esimerkiksi maaseudulla. Kaupunkien tuntumassakin yhteyksien laatu vaihtelee.
Verkossa toteutettavien kurssien responsiivisuus eli toimiminen mobiililaitteissa on tulevaisuudessa pakollinen ominaisuus ohjelmistoille. Sen toteuttaminen laadukkaasti on haastavaa. Kaikki ohjelmat eivät sovellu kunnolla kännykällä opiskeluun. Yhä useampi nuori nykypäivänä käyttää kännykkää opiskelun apuvälineenä, ja sellaiset ohjelmistot, jotka tuottavat laadukkaan oppimiskokemuksen kännykässä, ovat etulyöntiasemassa.
Koronakriisi on osoittanut nopeutetusti, mihin suuntaan opiskelu on kehittymässä. Teknologisten ratkaisujen pohjalta on helppo ennustaa itsenäisen tekemisen lisääntyminen. Yliopistot tarjoavat verkkokurssejaan pikkuhiljaa yhä enemmän myös lukioihin, ja yliopistoissa tiettyjä opintokokonaisuuksia on voinut jo vuosia suorittaa etäopiskeluna. Lukiossakin tultaneen näkemään etäopintoina tehtäviä kursseja.
Lue aiemmasta blogipostauksestamme, kuinka me ratkaisemme oppimisen haasteita tulevaisuudessa ja nyt koronan aikana – emmekä vain Suomessa, vaan myös kansainvälisessä mittakaavassa.