Ei riitä, että sanomme tai mielihyvää tuntien kuulemme muiden sanovan suomalaisen koulutuksen olevan maailman huippua. Nykyteknologian kehittyessä myös koulutusmenetelmät ja opiskeleminen itsessään muuttuvat, ja korona toimii tässä vain kiihdyttäjänä. Haluamme varmasti ylläpitää korkeatasoista koulutustamme jatkossakin, joten olisi hyvä tutkia keinoja, joilla voisimme parantaa koulutustamme entisestään. Pisa-tuloksissa olemmekin jo jääneet aikaisemmasta eurooppalaisten piikkipaikastamme. Nyt ohi on mennyt rakas pikkuveljemme Viro.

Digitalisaatio, pelillistäminen ja tekoäly

Jotta hyvä osaamistaso paranisi aiemmasta, tai ei ainakaan huonontuisi, pitää siis kiinnittää huomiota uusien menetelmien tuomiin mahdollisuuksiin. Suomalaiset opettajat ovat jo nyt ansiokkaasti kehittäneet omaa opetustaan ja käyttäneet digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyväkseen.

Nykyaikaiset digitaaliset oppimisen menetelmät ja erilaiset ohjelmistot ovat luoneet uusia, yhä suuremmalle opiskelijajoukolle soveltuvia tapoja oppia kunkin oppilaan omilla yksilöllisillä tavoilla. Esimerkiksi pelillisyys oppimisen yhteydessä lisää alakoululaisten kiinnostusta opiskeluun sekä kiinnostuksen intensiteettiä. Oppimisen vaikeuksia tunnistetaan useita, ja niistä kärsiville on kehitetty erilaisia oppimistapoja ja aputyökaluja.

Oppimisen tekoälyratkaisut ovat erilaisten sisältöyhteyksien luomiseen jo varsin kehittyneitä. Neuroverkot pystyvät tarjoamaan opiskelijalle todennäköisimmin parasta mahdollista sisältöä koneoppimista hyväksikäyttäen. Kun koneäly menee aihealueessa yhä syvempiin kerroksiin, on kyse syväoppimisesta.

Oppimisen ytimessä on tarkkaavaisuus opittavaan sekä kertaaminen

Optimaalinen sisältö on tärkeätä, mutta erityisen oleellista on auttaa opiskelijoita tarkkaavaisesti keskittymään kulloinkin opittavaan asiaan ja pitämään kaikilla keinoin intensiteettiä yllä. Parasta on auttaa juuri opitun, päähän painetun, asian kertaamisessa.  Kertaaminen on muistin testaamista ja keino sisäistää opittu pitkäkestoiseen muistiin. Näin ollen keskittynyttä ajattelemista vähemmän vaativat helpot monivalintatehtävät eivät ole asian osaamisen ja sisäistämisen kannalta yleensä kaikkein parhaimpia, joskin niistäkin saa erityisellä paneutumisella tehtyä haastavia ja aivojumppaa vaativia tehtäviä. Kaiken tulisi kulminoitua asioiden ajatuksella kertaamiseen, mikä lisää muistijälkiä ja edistää asioiden omaksumista. Parasta tehokkaan oppimisen kannalta on palkitsevan vastavuoroisuuden käyttäminen ja välitön palaute osaamiseen. Antiikin Kreikassa oppiminen tapahtui viisaiden filosofien johdolla. Suullisesti tapahtuva opetus ja keskustelu todennäköisesti tuottivat oppilaalle palautetta, jolloin nuori opiskelijakin kehittyi. Tosin aina ei oppi langennut hedelmälliseen maaperään; Platonin oppilaaksi tuli Dionysios, joka tyrannimaisena hallitsijana vangitsi myöhemmin Platonin.

Pitääkö yhteiskunnan aina maksaa opetusalan kehittäminen?

Suuri haaste on saada uudet menetelmät ja palvelut oppilaiden käyttöön. Voiko koulu tai kunnan sivistystoimi aina toimia hankkijana? Ei välttämättä. Tämä tarkoittaa, että opettajien olisi yhä enemmän otettava vastuuta uusien menetelmien käyttöön ottamisesta ja kehittämisestä. Lopulta vastaan tulee tietysti kysymys, kuka tämän kaiken maksaa? Jos kunta tai koulu ei maksa, niin opettaja voisi itse maksaa uuteen materiaaliin tai menetelmän käyttöönottoon liittyvät kustannukset. Opettajat ohjeistetaan vähentämään nämä kustannukset verotuksessa. Tällöin opettajalla syntyisi aiheeseen tiettyä ”omistajuutta”, jonka hän voisi käyttää hyväkseen.

Opettajat kehittäisivät ja ajaisivat sisään uusia menetelmiä ja samalla hyvät käytännöt lisääntyisivät. Muille opettajille tulisi vuosittain esitellä uusia menetelmiä, jolloin koko opettajayhteisö saisi tietoa aiheesta. Voisi myös ajatella, että opettajien laittaessa omaa rahaansa kiinni johonkin menetelmään todennäköisyys uuden tavan kehittymiseen myös kasvaisi. Tueksi voisi lisäksi laittaa jonkinlaisen rahaston, josta opettajat voisivat saada osarahoitusta kehitystyöhön. Myös monet meistä lasten vanhemmista olisivat kiinnostuneita ”sijoittamaan” oppimiseen, teemmehän niin vapaa-ajan ja harrastuksienkin suhteen.

Tasa-arvo lähtee meistä vanhemmista, ei meidän varallisuudestamme

Se, miten suhtaudumme koulunkäyntiin, juontaa juurensa vanhempiemme tarjoamaan malliin ja tukeen. Tämä on seikka, joka luo epätasa-arvoa, ei se, että jollakin on enemmän resursseja ja varallisuutta käytettävissään. Taustalla on siis ensisijaisesti vanhempien suhtautuminen koulutukseen, eikä tätä voi ulkoistaa varallisuuskysymykseksi.

Oma asenteemme, se, miten voitamme ongelmia ja mitä pidämme tärkeänä lastemme kannalta, on oleellista. Oman lapsen ja nuoren oppimiseen voi käyttää omaa osaamistaan, vaikka useat meistä ovat havainneet, että osaamisesta huolimatta se on vaikeata. Asioiden käsittely pedagogisesti mielekkäästi ja kiinnostavasti on haastavaa.

Mikäli vanhemmilla ei ole varaa palkata maksullista tukea tai maksaa sukulaispojalle taskurahaa tukiopetuksesta, olisi järkevää saada rahallisia kannusteita palvelun hankintaan. Esimerkiksi Ruotsissa hallitus toteutti kotitalousvähennyksen ulottamisen yksityisopetukseen. Yksi vaihtoehto olisi hakea soveltuvaa koulutustukea: tämä voitaisiin kytkeä myös opintorahajärjestelmään. Kyseessä olisi harkinnanvarainen tuki, jonka kustannus ei yhteiskunnallisesti olisi erityisen kallis.

Eximia tarjoaa suomalaisille lukiolaisille opiskelutuloksia nostavan Virtuaalilukion

Kehittääkseen suomalaista lukiokoulutusta entisestään Eximia julkaisee uuden oppimisen tekoälyratkaisun, Eximia Virtual Learning (EVL) -teknologian. Palvelun mullistava uutuus on harjoitus- ja koetehtävien automaattinen tarkastaminen. Erityisesti tekstivastauksien tarkastaminen tehostaa oppimista aivan uudella tavalla. Opiskelija saa Virtuaalilukiossa välittömän palautteen tekemistään tehtävistä, jolloin hän saa tietää heti, mitä jo osaa ja mihin osa-alueisiin täytyy vielä keskittyä. Tämä auttaa ylläpitämään opiskelumotivaatiota.

Tutustu nyt uuden sukupolven oppimisteknologiaan! Ota tilaa virtuaalilukion lisenssi täällä.

 

Finland has the highest quality education in the world – we are developing it even further!

It is not enough to say, or hear others say Finnish education being the best in the world. As modern technology evolves, so do the methods of education and study itself, and the coronavirus only acts as an accelerator here. We certainly want to maintain our high level of education in the future, so it would be good to explore ways in which we could further improve our education. In the Pisa results, we have already lagged behind our previous European peak. Now our dear little brother Estonia has passed us.

Digitization, gamification and artificial intelligence

In order for a good level of competence to improve from the previous one, or at least not to deteriorate, attention must be paid to the possibilities brought by new methods. Finnish teachers have already meritoriously developed their own teaching and taken advantage of the opportunities brought by digitalisation.

Modern digital learning methods and different software have created new ways to learn for an ever-increasing number of students in their own individual ways. For example, gamification in connection with learning increases the interest of primary school students in studying as well as the intensity of interest. Several learning difficulties are identified, and different learning methods and tools have been developed for those who suffer from them.

Artificial intelligence solutions for learning are already quite advanced for creating various content connections. Neural networks are most likely to provide the student with the best possible content utilizing machine learning. As machine intelligence goes deeper and deeper into the subject area, it is about deep learning.

At the heart of learning is attention to what is being learned as well as repetition

Optimal content is important, but it is especially important to help students focus attentively on what they are learning at any given time and to maintain intensity by all means. It is best to help review what you have just learned. Repetition is memory testing and a way to internalize learned into long-term memory. Thus, easy multiple-choice tasks that require less focused thinking are usually not the best in terms of competence and internalization, although they can also be challenging and brainstorming tasks done with special attention. Everything should culminate in the idea of ​​things’ repetition, which increases memory traces and promotes the assimilation of things. The best thing for effective learning is the use of rewarding reciprocity and immediate feedback on competence. In ancient Greece, learning took place under the guidance of wise philosophers. Oral teaching and discussion were likely to provide feedback to the student, at which point the young student also developed. Admittedly, not always did the doctrine fall into fertile soil; Plato became a disciple of Dionysius, who, as a tyrannical ruler, later captured Plato.

Does society always have to pay for the development of the education sector?

The big challenge is to make new methods and services available to students. Can a school or municipal education function always act as an acquirer? Not necessarily. This means that teachers should increasingly take responsibility for introducing and developing new methods. In the end, of course, the question arises, who pays for all this? If the municipality or school does not pay, then the teacher could pay the costs associated with the introduction of the new material or method. Teachers are instructed to reduce these costs in taxation. This would give the teacher a certain “ownership” of the subject that they could take advantage of.

Teachers would develop and drive in new methods and at the same time good practices would increase. New methods should be introduced to other teachers on an annual basis, so that the whole teaching community can be informed about the topic. One might also think that if teachers put their own money on some method, the probability of developing a new way would also increase. In addition, some kind of fund could be put in support, from which teachers could receive co-financing for development work. Many of us parents of children would also be interested in “investing” in learning, after all, we do so in terms of leisure and hobbies.

Equality starts with our parents, not our wealth

How we approach schooling has its roots in the model and support our parents provide. This is something that creates inequality, not the fact that someone has more resources and wealth at their disposal. Thus, the background is primarily the attitude of parents towards education, and this cannot be outsourced as a wealth issue.

Our own attitude, how we overcome problems and what we consider important for our children, is essential. We can use our own skills to teach our own child and young person, although many of us have found that despite the skills it is difficult. Dealing with things in a pedagogically meaningful and interesting way is challenging.

If parents cannot afford to hire paid support or pay a relative a pocket money for supportive education, it would make sense to get financial incentives to purchase the service. In Sweden, for example, the government implemented the extension of the household deduction to private education. One option would be to apply for appropriate training support: this could also be linked to the scholarship scheme. This would be discretionary aid, the cost of which would not be particularly costly in society.

Eximia offers Finnish upper secondary school students the Virtual School that increases their study results

In order to further develop Finnish high school education, Eximia is launching a new artificial learning solution for learning, Eximia Virtual Learning (EVL) technology. The revolutionary novelty of the service is the automatic inspection of training and examination tasks. In particular, checking text responses enhances learning in a whole new way. In the Virtual School, the student receives immediate feedback on the tasks they have done, so that they can immediately know what they already know and which areas still need to be focused on. This helps maintain motivation to study.

Get to know the new generation of learning technology now! Start using Eximiatutor here.