Tekoälyä hyödynnetään koko ajan enemmän opetuksessa ja oppimisen tukena. Viisaita oppimissysteemejä intellectual learning systems (ILS) hyödyntäviä tarkastus- ja oppimisen palveluita on tulossa, mutta niiden kehitys on haastavaa, sillä kyse ei ole pelkästään teknologisesta kehityksestä vaan myös aikaa ja resursseja nielevästä perustutkimuksesta ja miten asiat siirretään soveltavaan tutkimukseen.

ILS pohjaiset teknologioiden ensimmäisiä sovelluksia on tarjoilla, joskaan ei juurikaan suomeksi. Eräänä ILS alakategoriana on automaattinen arviointi. Automaattista arviointiteknologioiden tarjonta tulee olemaan ensimmäisten vuosien ajan harvojen alaan keskittyneiden toimijoiden ja yritysten tuottamien applikaatioiden kontolla.

Arvioitaessa tekoälyä ja sen toimivuutta on ymmärrettävä, etteivät applikaatiot tule antamaan koskaan 100 % oikeita arvioita (niin ei myöskään tee opettaja). Teoreettinen maksimi on eri tahojen mukaan 88–94 %. Tekoälyn hyöty pitää käsittää sen kyvyssä avustaa ja helpottaa opiskelijaa ja opettajaa. Arvioitaessa tekoälyä tulisi pohtia, miten tekoäly muodostaa pedagogisen kokonaisuuden tarkasteltavassa applikaatiossa ja miten se kokonaisvaltaisesti tukee oppimisprosessia ja auttaa esimerkiksi opettajaa tekemään kokeiden esikorjausvaiheen.

Tekoälyn rooli on avustaa oppilasta tai opettajaa, mutta tekoälyn tuottaman intellektuaalisen toimenpiteen ja ratkaisun jälkeen, on käyttäjän (oppilaan ja opettajan) otettava viimeinen ns. ohjaajan tai hyväksyjän rooli.