Inspiroiduin hiketystä koskevasta kirjoituksesta edellä, joten ajattelin omassa kirjoituksessani perehtyä siihen, miten toisaalta motivoida itseään. Kaikki eivät ole niitä täydellisyyden tavoittelijoita, joille lukeminen ja oppiminen ovat helppoja. Nykymaailma tarjoaa uskomattoman määrän virikkeitä, eikä kännykkä monine sovelluksineen helpota pääsykoemateriaalin kanssa painijoiden urakkaa ollenkaan.
Väsymystä on varmasti ilmassa ylppäreiden jälkeen. Koulua on takana niin monta vuotta, ettei edes jaksa muistella. Vapaa-aikaa ilman lukemista on ollut viimeksi ties koska. Ehkä juhlistat kirjoitusten loppumista ulkomaan matkalla, ehkä vain jättämällä aivot narikkaan vähäksi aikaa. Pääsykoekirjat eivät siis todellakaan houkuta, vaikka koko ajan takaraivossa saattaa piillä se ärsyttävä, nalkuttava ääni, joka käskee lukemaan kokeisiin. Mitä kauemman aikaa välttelet sitä, sitä suurempi kynnys on aloittaa.
Monelle vielä yliopistossakin oma panostus ja itsensä motivoiminen ovat ongelmia. Lukiossa läksyjen ja kokeiden, kurssien suoritusten ja niin edespäin perään kyllä katsotaan, mutta yliopistossa ei. Sama homma on vielä aikaisemmin, nimittäin silloin, kun pääsykokeisiin lukeminen alkaa. Monelle abiturientille voi tulla järkytyksenä se, että pääsykokeisiin kukaan ei ole painostamassa lukemaan. Ylioppilaskirjoituksiin on edes jonkinlainen pakko, sillä niistä pitää päästä läpi valkolakkia tavoitellessa.
Miten siis tarttua itseään niskasta kiinni, ja aloittaa lukeminen? Olen antanut paljon vinkkejä lukemiseen, nyt kerron, miten aloittaa se. Loogisesti ajatellen pitäisi totta kai vain ottaa kirja käteen ja lukea. Lukeminen saattaa kuitenkin olla tässä vaiheessa olla raskasta, jos sen aloittaa vastentahtoisesti. Tietysti oman mukavuusalueen ulkopuolelle täytyy lähteä lukemisenkin kanssa, mutta tehokkaamminkin voisi lukea.
Jotta jaksaa lukea tehokkaasti niinkin raskasta materiaalia, kuin pääsykoemateriaalit yleensä ovat, on oma mielenkiinto pakko olla kunnossa. Kun lukeminen tuntuu väsyttävältä, eikä haluaisi jatkaa enää, on hyödyllistä miettiä sitä, minkä takia sitä tekee. Oletko halunnut lakimieheksi jo pienestä pitäen? Onko opettajan ammatti sinulle juuri se juttu, ja haluat mullistaa tulevaisuudessa luokkasi, jota opetat juuri siten, kuin itse olet aina halunnut? Vai etkö vain saa tarpeeksesi matematiikasta, ja haluat pureutua siihen vielä tarkemmin? Mieti näitä asioita, sillä kun ajatuksenasi on, että pääsykokeet ovat vain pieni mäki sen tien varrella, joka johdattaa sinut unelmiesi ammattia kohti, on ne paljon helpompi kohdata.
Pääsykokeet ovat elämästäsi hyvin lyhyt ja nopea aika, josta aika kultaa muistot myöhemmin. Onko se aika siis kannattava käyttää laiskotteluun ja lukemisen välttelyyn? Useimmiten takaraivossa kolkuttava ahdistus lukemisen välttelemisestä on vielä ikävämpää kuin itse opiskelu. Kun nyt teet tämän rankan kevään kunnolla, sitä ei tarvitse enää tehdä uudelleen. Et joudu vuodeksi tekemään töitä, jotka eivät välttämättä kiinnosta, vaan pääset suoraan unelmiesi kouluun.
Motivaatiota nostattaaksesi voit myös etsiä tietoa tulevasta opiskelupaikastasi. Oletko hakemassa tiettyyn kaupunkiin? Katso siitä kuvia, käy siellä, pyöri Google Mapsillä ympäri kaupunkia! Oletko innostunut opiskelijaelämästä ja haluat päästä hauskaan jengiin mukaan opiskelujen alussa? Tutkaile ainejärjestöjen nettisivuja ja Facebookia, seuraa niitä Twitterissä ja Instagramissa ja motivoi itseäsi sillä, että ensi lukuvuonna kovalla panostuksellasi olet mukana kaikissa tapahtumissa, ehkä jopa järjestämässä niitä! Katso minkä väriset haalarit tulet tulevaisuudessa tilaamaan, selaa oppiaineen nettisivuja koulun nettisivuilta ja kerää tietoa siitä, miltä tulevaisuus tulee näyttämään. On paljon helpompi motivoitua konkreettisista asioista, kuin abstraktista ajatuksesta, jota yliopisto yleensä on lukiolaisille.
Etsi myös tietoa yliopistosta tai koulusta, mihin nyt oletkaan hakemassa, ylipäätänsä. Onko sieltä mahdollisuus lähteä esimerkiksi vaihtoon johonkin tiettyyn kaupunkiin, joka on aina kiinnostanut sinua? Kuuluuko koulutusohjelmaan harjoittelu, jonka voisit tehdä jossain hyvin kiinnostavassa paikassa? Voitko opiskella pääaineesi ohella jotain muita aineita, jotka myös kiinnostavat sinua? Onko opettajina sellaisia ihmisiä, jotka ovat sinulle tuttuja, esim. kirjoittaneet lukemiasi kirjoja, oletko nähnyt heitä televisiossa? Edelleenkin, konkreettisia asioita, joista on helppo haaveilla.
Muistele näitä asioita, kun lukeminen tympii. Oman mukavuusalueen yli on aina hyvä mennä, kun lukee pääsykokeisiin. Se ei ole mukavaa, mutta mukavuusaluettaankin pystyy laajentamaan. Kun vain ahkerasti jatkat lukemista senkin jälkeen, kun olet jo kyllästynyt tai väsähtänyt, huomaat pian, että jaksat lukea kauemmin. Sitä taitoa yleensä tarvitaankin jatko-opiskelussa, joten se ei tosiaan mene hukkaan. Tässä pisteessä voit pitää pienen tauon ja miettiä juuri omaa motivoivaa asiaa. Kannattaako jatkaa lukemista sen saavuttamiseksi? Toivon mukaan vastaus on kyllä. Näin ainakin itse pystyin jatkamaan lukemistani, kun oman mukavuusalueen rajat tulivat vastaan.
Tiedän harvinaisen hyvin, että abiturientin on hyvin vaikea tietää tarkkaan, mitä lukion jälkeen haluaa. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa. Mutta silti, ota aikaa itsesi tutkailuun. Haetko lääkikseen, koska kaverikin? Haetko tiettyyn kaupunkiin, koska muutkin hakevat sinne, oletko jäämässä lähelle kotia, koska se on helppoa? Muista tässä kohtaa kuitenkin kunnioittaa itseäsi ja olla rohkea. Tulevaisuudessa saatat huomata esimerkiksi että lääkiksen opintosi eivät suju, koska ne eivät yksinkertaisesti kiinnosta. Ehkä et edes pääse sisään lääkikseen, ja ymmärrät vasta sen jälkeen, että kamppailit koko kevään yrittäen opetella asioita, jotka eivät edes kiinnostaneet sinua.
Sama kaupunki voi alkaa tympimään ja et ole ehkä saanut uusia kavereita, kun olet jumittunut vanhojen ja tuttujen seuraan. Mukavuusalueelta tarvitsee poistua tässäkin asiassa. Oppiaine joka kiinnostaa, uudet kaverit, uusi kaupunki, kaikki nämä asiat ovat myös motivaatiota nostattavia. Ajattele elämää seikkailuna, jonka aloitat juuri nyt. Kotikaupunki, vanhat kaverit ja vanhat seudut kyllä pysyvät elämässäsi, mutta saat vain paljon lisää siihen.
Näillä rohkaisevilla sanoilla toivon, että teette oikeita päätöksiä ja laitatte asianne tärkeysjärjestykseen. Tulevaisuudessa tulette ehkä kiittämään itseänne, kun jaksoitte sen yhden kevään. Se tuntuu jo lyhyeltä ajalta näin toisen vuoden opiskelijana. Ja olen niin kiitollinen, että tein sen. Jatkoin, vaikka uskoin, etten olisi jaksanut. Koska kyllä sitä jaksaa, kun on motivaatiota.
PS. Motivaatio, motivaatio, motivaatio. Kun kysyn, mikä auttoi pääsykokeisiin lukemisessa ja kouluun pääsemisessä, on motivaatio vastaus, jonka kuulee niin monesta suusta, että sitä ei kannat aliarvioida!
Kevättä odotellen
Tanja