Toistaiseksi markkinoilla ei vielä ole ollut opiskelijoille tarkoitettuja tekoälyyn perustuvia palveluita, jotka pystyvät automaattisesti tarkastamaan harjoitustehtäviä ja ohjaamaan oppilasta kertaamaan heikommin osattuja aiheita. Nykyisen teknologian avulla voidaan ratkoa monivalintaa ja matematiikkaa. Uutta teknologiaa syntyy juuri nyt, ja tulevaisuuden tekoälyteknologia tulee tehostamaan opiskelua. Koska tekstivastauksia ei aikaisemmin ole pystytty automaattisesti tarkastamaan, kysymykset ovat olleet tähän asti monivalintaa sekä yhdistämis- ja täyttötehtäviä. Esseekysymykset antavat selkeämmän ja paremman kuvan vastaajan osaamisesta ja kyvystä käsitellä tietoa sekä erilaisia kokonaisuuksia. Opiskelijan kyky soveltaa oppimaansa tietoa on ensiarvoisen tärkeää huomioiden tulevaisuuden opinnot ja erityisesti tentti-, koe ja ylioppilaskirjoitustilanteet. Uutta teknologiaa ja automaattista esseevastausten pisteytystä hyödyntää nyt Virtuaalilukio, jonka avulla lukiolainen voi parantaa osaamistaan.

Essee mittaa osaamista

Tekstipohjaisilla kysymyksillä mitataan vastaajan kykyä hahmottaa ja ymmärtää erilaisia asioiden liittymissuhteita, kokonaisuuksia, mekanismeja, malleja ja erilaisia prosesseja. Teoreettisen tiedon soveltaminen ja ymmärtäminen on edellytys kokonaisuuksien ymmärrykselle, ja tiedon hallinnan osoittamiseen toistaiseksi paras tapa ovat tekstivastaukset.

Tekstikysymyksien avulla voidaan havaita, miten vastaaja hahmottaa aihetta, ja varmistua tämän osaamistasosta. Lisäksi tekstipohjaisissa tehtävissä voidaan luoda kysymyksenasettelu, joka ohjaa vastaamista annetut lähtökohdat huomioiden ja suuntaa vastaajan soveltamaan tietoa.

Laajempien asioiden ja kokonaisuuksien hallinta on huomattavan haasteellista selvittää monivalinnalla tai muilla vastaavilla tehtävämuodoilla. Keskeinen ongelma on, ettei vastaus perustu välttämättä asioiden ymmärtämiseen, ajatteluprosessiin tai aiheen luovaan käsittelyyn. Vastaaja saattaa tietää kysytyn yksityiskohdan, mikä kertoo vain, miten hyvin vastaaja muistaa yksittäisiä asioita.

Asia ei tietenkään ole näin yksijakoinen. Täytyy huomioida, mitä halutaan milloinkin testata.  Ja samaan hengenvetoon kannattaa muistaa, että opiskelijalle ei ole hyödyllistä yksittäisten asioiden osaaminen; tavoitteena tulisi olla laajojen kokonaisuuksien ymmärtäminen ja ymmärrys siitä, miten nämä kokonaisuudet nivoutuvat toisiinsa. Valaistuminen (ymmärtämisen korkea taso) syntyy, kun opiskelija havaitsee, miten eri oppiaineiden rajapinnat leikkaavat ja aiheuttavat miltei serotoniinin täyteisiä ahaa-elämyksiä. Monivalintaa varioivat tehtävätyypit rajaavat miltei aina vastausta ja irrottavat sen taustastaan testaten näin aiheen yksityiskohtia. Vaikka monivalinnasta tekisi haastavan, jolloin jouduttaisiin ratkomaan esimerkiksi yhtälöryhmää tai pohtimaan erilaisia syy-seuraussuhteita ja ratkomaan tehtävää paperilla, on se aina irrotettu isommasta kokonaisuudesta. Tietysti kokonaisuuden hallinta edellyttää yksityiskohtien hallintaa, mutta muilla tavoin kuin esseekysymyksillä yksityiskohtien ja kokonaisuuden nivomista yhteen on miltei mahdotonta tehdä.

Helppo tarkistettavuus ohjaa monivalintaan, samalla pelurin mahdollisuudet paranevat

Koska olemassa olevalla teknologialla ei voi toteuttaa tekstipohjaisten vastusten nopeata tarkastamista ja pisteytystä, niin tehtävien laatimisessa käytetään pääasiassa monivalintaa ja siitä johdettuja erilaisia monivalinnan variaatioita. Ironista kyllä, osittaisella osaamisella voi tällöin saada hyvän tuloksen. Kärjistäen monivalinta mahdollistaa myös veikkaamalla oikean vastauksen valinnan. Miten? Tarvitaan jonkin verran perustietoa, jonka pohjalta voidaan tiputtaa todennäköisimmät väärät vaihtoehdot pois, ja kappas – ollaan tilanteessa, jossa on kaksi vaihtoehtoa, ja todennäköisyyskin on noussut alkuperäisestä asetelmasta, ollaan siis pelurin ihannetilanteessa, oikean valinnan tekemisessä.

Kerromme blogisarjan tulevissa osioissa, miten Virtuaalilukio auttaa lukiolaista parantamaan osaamistaan uuden teknologian avulla.