Mikä muuttuu?
Syyslukukaudella 2021 uudet lukiolaiset ja ammattikoululaiset saavat käyttöönsä ilmaiset oppimateriaalit. Uudistus etenee vuosittain aina uusi, aloittava luokka-aste kerrallaan, ja vuonna 2023 kaikilla lukiolaisilla on ilmaiset kirjat. Taustalla on uusi lainsäädäntö, joka nostaa oppivelvollisuuden 16 ikävuodesta 18 ikävuoteen. Muissa Pohjoismaissa oppivelvollisuus päättyy 16 ikävuoteen, eli olemme ottamassa harppauksen sivistyksen lisäämiseksi. Toivottavasti tämä onnistuu!
Syksyllä 2021 tulee voimaan myös uusi opetussuunnitelma, jossa tavoitteena on tukea opiskelijoiden hyvinvointia, yksilöllisiä tarpeita ja oppimista sekä helpottaa toiselta asteelta korkeakouluun siirtymistä. Lisäksi tavoitteena on vielä lisätä lukion vetovoimaa yleissivistävänä ja korkeakouluun valmistavana reittinä samalla tehostaen koulutuksen laatua ja oppimista.
Suomella on uudistuksessa voitettavaa, ja voimme – jos uudistus vain onnistuu – saavuttaa kilpailuetua esimerkiksi muihin Pohjoismaihin nähden. Käytännössä muutoksella haetaan enemmän sovellettavuutta ja laaja-alaisuutta aineiden välillä. Jatkossa opiskelijoilla on mahdollisuus saada lisättyä opinto-ohjausta ja erityistä tukea. Tämä on tärkeää, sillä päästäkseen yliopistoon ylioppilastodistuksen arvosanoilla lukiolaisen pitää miettiä omaa opintosuuntaansa ja siihen johtavia aineita. Opinnot koostetaan moduuleiksi, joista kootaan opintojaksoja. Lisäksi tavoitteena on ulkopuolinen yhteistyö korkeakoulujen, työelämän ja yrittäjien kanssa sekä kansainvälisyys.
Pitkä matematiikka kasvattaa suosiotaan
Tavoitteet vaikuttavat oikein hienoilta, eikä yleissivistyksen lisäämistäkään ole jätetty pois. Oppiaineissa on ns. pakollinen osuus (kurssimäärä), jolloin yleissivistyksenkin näkökulma on huomioitu. Kukaan ei pääse ylioppilaaksi perehtymättä Suomen historiaan, uskontoon, elämänkatsomustieteeseen tai biologiaan. Käytännössä on pakollista suorittaa useimmiten kunkin oppiaineen pakollinen ensimmäinen kurssi.
Nyt tiedetään jo, että pitkän matematiikan opiskelijoiden ja ylioppilaskokeisiin osallistuvien määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana. Äidinkielen asema on vahva, sillä kyllähän kirjoittamista ja sisällöntuottoa pitää arvostaa: moneen hommaan vaaditaan kirjoittamis- ja tekstinanalysointitaitoa.
Erikoistuminen alkaa yhä varhaisemmin
Jatkossa lukiolaisilla ei ole aikaa hukattavana. Lukion alkaessa tulisi olla selvillä, mihin oppiaineisiin panostaa. Oppiaineiden ylioppilastutkinnon arvosanoilla pyritään yliopistoon. Oppiaineiden välille on syntymässä kismaa, sillä pitkän matematiikan sinällään vaativat opinnot antava korkeimmat pisteet pyrittäessä yliopistoon. Hassulta tuntuu, kun miltei kaikkialla arvostetaan matematiikkaa. Jää nähtäväksi, tuleeko uusia painotuksia? Hakukriteereistä vastaavat korkeakoulut.
Yleissivistys perinteisenä arvona häviää
Laaja-alainen yleissivistävyys varmasti vähenee. Onko olemassa enää yleissivistäviä lyseoita, kun kaikki keskittyvät matematiikkaan. Matematiikan osaaminen on perusteltua, mutta myös laaja-alainen eri oppiaineiden osaaminen eli yleissivistys perinteisenä intellektuaalisena arvona varmasti häviää tai näille arvoille annetaan uusi sisältö.
Miten opiskelu muuttuu muilta osin koronan jälkeen?
Oppilaat ovat koronan aikana ainakin Etelä- ja Lounais-Suomessa tottuneet etäopiskeluun. Se on tuottanut usealle hankaluuksia. Monen oppilaan osaaminen ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Etäopiskelussa on luentoja verkossa etäohjelmien avulla vähintään aamupäivät. Koska opettajat eivät ole kouliintuneet tilanteeseen, miten etäopetusta voidaan käyttää myös osallistavana ja yksilöllisenä opetustapana, eivät tuloksetkaan ole kaikkialla kehuttavia. Kiinnostavaa on seurata, onko Etelä- ja Lounais-Suomen sekä muun maan välillä eroja samalla tavoin kuin aikaisempina vuosina.
Koronan jälkeen tulisi ottaa etäopiskelun hyvät asiat käyttöön ja luoda sekä läsnä- että etäopetusta tukevaa käytännön opetusta. Tämä antaa myös mahdollisuuksia yksilöllisempään opetuksen ja hyödyttää erilaisia oppijoita. Maailmalla Kauko-Idässä puhutaan paljon etäopiskelusta. Siellä väestön määrä on suuri ja kilpailu on kovaa, joten omalla ajalla tapahtuvaa lisä- ja etäopiskelua pidetään normaalina. Suomessa ja Euroopassa vannotaan vielä paljon sosiaalista vuorovaikutusta sisältävään kouluopetukseen.
Uudistus voi tyssätä pidentyneeseen nuoruusvaiheeseen, asioita tehdään nyt elämässä aiempaa myöhemmin
Uudistuksen pelkona on opiskelijoiden stressin lisääntyminen. Kilpailu alkaa jo lukiossa. On ratkaisevaa, miten hyvin opiskelija onnistuu ylioppilaskirjoituksissa. Onneksi on pääsykoeväylä ja useat tiedekunnat ja oppiaineet tarjoavat 40 % tai isommankin kiintiön pääsykokeella hakeville. Uudistus mahdollistaa myös taktikoinnin. Oppilaat panostavat kirjoituksissa tiettyihin oppiaineisiin ja sitten järjestelmällisesti korottavat lukion jälkeen oppiaineet niin, että voivat päästä aloittamaan haluamansa opinnot. Korkeakouluopintojen alkaminen siirtyy vastoin uudistuksen tavoitetta. Sinällään eihän tässä ole mitään ihmeellistä, nykyjään elämä on siirtymässä koko ajan eteenpäin, parisuhteita aloitetaan ja töihin mennään yhä myöhemmin. Lapsia syntyy yhä myöhemmässä vaiheessa ja eläkkeellekin jäädään myöhemmin, joten ehtiihän sitä.