Viime aikoina on puhuttu, että aikuiskoulutus on uudistumisen edessä. Yhteiskunnan tukemaa aikuiskoulutusta on järjestetty laajasti eripuolilla Suomea, ja kurssivalikoimakin on ollut varsin kattava kielistä, moottorin korjaukseen. Nyt toteutettavassa uudistuksessa tuetun aikuiskoulutuksen määrää kavennetaan ja painopistettä ollaan kohdistamassa ennen kaikkea vähäisimmän koulutustason tai ainoastaan peruskoulutuksen varassa oleville henkilöille. Parantamalla osaamista ja omaksumalla uusia taitoja he olisivat aikaisempaa halutumpaa työvoimaa, samalla heidän asemansa paranee työmarkkinoilla. Hyötyjänä olisivat yksilön lisäksi myös  yritykset ja yhteiskunta. Työn tuottavuuden lisääntyminen parantaa kansallista kilpailukykyämme.

Mitä sitten tilalle? Täytyy tietenkin tunnistaa alat, joilla koulutusta tullaan antamaan. Esimerkiksi IT-osaamisen lisääminen ja sen kytkeminen johonkin toiseen toimialaan tai alueeseen voisi tuottaa uutta osaamista työmarkkinoille. Vaihtoehtona voisi olla myös kaupallisen tai teknisen osaamisen ja kielikoulutuksen kautta syntyvä uudenlainen osaaminen. voisi syntyä uutta työmarkkinoilla tarvittavaa työvoimaa.  Teknisillä aloilla on lukuisia erilaisia olevia tehtäviä, joissa voisimme kansallisesti kielitaitoa parantamalla edistää vientiä ja siten asemamme paranisi maailman markkinoilla.

Koulutusta uudistettaessa on myös mietittävä vetovoimatekijöitä. Osallistuminen tulee tehdä houkuttelevaksi ja aikuisopiskelijoiden turvallisuutta ja oman arvon tuntoa on huomioitava. Monelle heikko osaaminen on seurausta kannustuksen puutteesta aikaisemmalla koulutaipaleella. Kannustukseen ja tukemiseen on kiinnitettävä huomiota. Tavoitteena voisi olla, että yksilö saadaan itse pohtimaan omia arvojaan ja hänelle tärkeitä asioita, joihin voidaan koulutus ja parantunut osaaminen nivoa. Mikäli sitouttamisessa epäonnistutaan, niin koulutusta järjestetään, muttei sinne saada opiskelijoita. Samalla menetämme mahdollisuuden kehittyä kansakuntana.

Miten aikuiskoulutus organisoidaan? Eri puolilla Suomea on erilaisia koulutusahjoja, opistoja, työpajoja ja muita kuntia lähellä olevia koulutusorganisaatioita. Nämä saavat rahoitusta valtion budjetista. Jatkossa kaikkea koulutusta ei voida julkisesti tukea aikaisemmalla tavalla.

Koulutuksen järjestäminen tulisi ainakin osittain perustua markkinalähtöisyyteen eli aitoon tarpeeseen. Valtiovalta asettaa painopistealueet ja avaa mahdollisuuden toimijoille tarjota palveluita enemmän markkinalähtöisesti. Tällöin ns. tyhjäkäynti vähenee ja resursseja käytetään optimoidummin. Valtio voi tukea jatkossa koulutusta keveämmällä tavalla kuin aikaisemmin. Tuen mittaristo tulee suunnitella huolella. Esimerkiksi on arvokasta saada opiskelija työelämään (työvoimakoulutuksessa) eikä vain kouluttaa.

Digiteknologian laajempi käyttäminen läsnäolo-opetuksen lisäksi luo mahdollisuuden tarjota palveluita, jotka sopivat useammalle, eikä välimatkatkaan koidu esteeksi. Online-opetus, jossa oppilas saa huomiota halutessaan on jo tätä päivää. Jotta turvataan opetuksen laatu ja oppilaiden ja opettajan vuorovaikutus säilyy, ryhmäkoot tulee pitää aisoissa. Yksilöllisyys toteutuu yhteisöllisyyden ohella mainiosti opetusryhmien ollessa sopivan kokoisia. Edellytyksenä on asiansa osaava yksilöllisyyden huomioivan etäopetuksen hallitseva opettaja, muuten pieneenkin ryhmään saattaa kadota. Yhdistelmä läsnäoloa ja etäopiskelua on hyvä, jos se on mahdollista. Monimuotoisena toteutettava koulutus antaa sekä läsnäolo-opetukseen sisältöä opiskelijoille, samalla kouluttajat pysyvät ajan tasalla koulutuksen päämäärien toteutumisesta.

Onko muutos käytännössä mahdollinen? Vanhasta poisoppiminen on vaikeaa, kuten tiedämme, mutta jos asia avataan ja kerrotaan aidosti tavoitteet, niin kansalaiset ja toimijat alalla ymmärtävät kyllä tämän hetken haasteet. Vaikka taloustilanne on vaikea on mukaan kutsuttava kaikki koulutustahot myös ns. pienet yritykset.

Uudella tavalla koko yhteiskuntaa koskeva koulutusjärjestelmä tukee opiskelijoita ja on yhteiskunnalle voimavara, jonka avulla se pystyy vastaamaan nopeasti muuttuviin suhdanteisiin ja reagoimaan maailman muuttuviin tilanteisiin. Tarvitsemme ympäristömme muuttuessa myös uudenlaisia tapoja koulutukseen. Ei ole vain yhtä perinteistä tapaa, vaan monimuotoinen ja yhteisöllinen yrityksistä, oppilaitoksista ja kolmannen sektorin toimijoista muodostuva  koulutuskokonaisuus voivat, joka voi vastata aikuiskoulutuksen haasteeseen. Samalla taataan, että digitalisaation tuomat hyödyt, kuten tekoälyn käyttö osana opetusta on mahdollista saada laajasti käyttöön.

 

Eximia on ensimmäisinä yrityksenä tuonut markkinoille automaattisesti tehtäviä arvioivan teknologian. Palvelu on saatavissa shop.eximiatutor.com