Edellisessä kirjoituksessani käsittelin suomalaista koulutusjärjestelmää ja sen heikkouksia. Tässä kirjoituksessa pohdin, miten muissa maissa opiskelu eroaa opiskelusta Suomessa ja mitä näistä eroista seuraa kilpailukyvylle.

Muissa maissa yhteiskunta ei kustanna opintoja samalla tavoin kuin meillä. Keskustelukumppanini muualta maailmasta ovat usein ihannoineet Suomen maksutonta koulutusta, mutta kun olen samassa yhteydessä maininnut korkeat verot, ovat ihmiset olleetkin tyytyväisiä omiin järjestelmiinsä tai ainakin alkaneet uudelleen pohtia niiden hyviä puolia.

Miten opinnot muissa maissa sitten etenevät? Usein koulu aloitetaan huomattavasti nuoremmassa iässä, usein jo viisivuotiaana. Useissa maissa julkinen koulujärjestelmä on laadullisesti heikompi kuin yksityinen. Yhtenä syynä voi olla se, että vanhemmat ja opettajat vaativat yksityisissä kouluissa enemmän. Esimerkiksi Espanjassa vanhemmat haluavat laittaa lapsensa yksityisiin kouluihin ala- ja yläkoulussa, jos suinkin on varaa. Kun lukion jälkeen pyritään yliopistoon, tavoitellaan julkisten yliopistojen paikkoja, sillä yksityisten yliopistojen lukukausimaksut ovat kalliita.

Briteissä julkisissa kouluissa opiskelevien oppilaiden vanhemmat hankkivat koulun jälkeen lapsilleen usein yksityisopetusta. Vanhemmat haluavat turvata lapsiensa osaamisen lisäopetuksella, ja tällä tavoin kustannukset pysyvät matalimpina. Julkisten ja yksityisten yliopistojen lukukausimaksuissa on eroja. Niitä kuitenkin kattaa edullinen opintolainajärjestelmä, jossa lyhennykset alkavat vasta, kun valmistunut opiskelija on päässyt tietyntasoisiin tuloihin ja lainaa voi oikeasti lyhentää.

Monissa muissa maissa järjestelmä on toisenlainen. Koulusektori koostuu julkisista ja yksityisistä kouluista. Britanniassa opiskelut korkeakouluissa maksavat lukukaudessa 10 000 – 20 000 puntaa, joten järjestelmällämme on etuja ja muut sitä ihailevat.

Rakkaassa naapurissamme Ruotsissa Pisa-tulosten heikentyessä otettiin käyttöön läxhjälp-tukijärjestelmä. Ensimmäisinä vuosina (2013–2015) yksityisopetuksen kustannukset sai vähentää verotuksessa. Nyttemmin etu on poistunut. Ruotsissa kolmannes kouluista on yksityisten säätiöiden ja yhtymien omistamia, ja ne saavat valtiolta tukea valmistuneista oppilaista lasketun palkkion mukaan. Yksityiset koulut ovat kasvattaneet suosiotaan. Joitakin ongelmia on ollut yhteismitallistaa arvosanoja julkisten koulujen kanssa.  Kuten Suomessa, myös Ruotsissa, lukio-opetuksessa ongelmana ovat pudokkaat. Ruotsissa määrä on huomattavasti suurempi johtuen siirtolaisten suuremmasta määrästä. Myös Ruotsissa ohjaamisen ja mentoroinnin puute on ilmeinen erään haastattelun mukaan, vaikka 76 % piti opinto- ja uraneuvontaa opiskeluita motivoivana. [1]

Kaukoidän maat ohittavat länsimaat

Kaukoidässä kulttuuri on länsimaihin verrattuna vanhakantaisempaa. Kaukoidän maissa arvostetaan viisautta ja vanhuutta sekä hyväksytään ajatus, että opiskellessa täytyy tehdä kurinalaisesti töitä. Vaatimukset ja odotukset syntyvät esimerkiksi Kiinassa kommunistipuolueen ohjaamina yhteiskunnan tasolla, eivät pelkästään vanhempien ja suvun taholta. Keskeistä on, ettei ahkeruuden ja työnteon vaatimuksia kyseenalaisteta. Länsimaiset nuoret eivät unelmoi välttämättä vinhasti etenevästä urapolusta tai anna oman työuran ohjata ajatuksiaan samalla tavoin. Usein ajatellaan, että teen tätä omaa juttua, josta tykkään ja se riittää minulle. Oleellista on mielekkyys.

Ahkeruus ja työnteko opiskeluissa tulevat nostamaan Kaukoidän maiden osaamistasoa teknologiaintensiivisillä aloilla, mikä tulee nostamaan Kiinan, Korean, Japanin ja Taiwanin suhteellista kilpailuetua länsimaihin verrattuna. Uhkana on, että länsimaat tulevat häviämään teknologia- ja know-how-kilpailun, ja maailmassa teknologian kehityksen painopiste siirtyy Kaukoidän isoihin kaupunkeihin.

Kiina panostaa jo nyt oman kehittyneen teknologiansa vientiin. Kiinasta on tullut avaruusohjelmineen teknologinen osaaja, ja heidän yrityksensä ovat kahmineet maailmalla markkinaosuuksia. Kenties merkittävin investointi on Kiinan silkkitieohjelma, jolla he kaupallisen toiminnan laajentamisen ohella lainoittavat maita ja saavat jalansijaan ja vaikutusvaltaa mm. Afrikan maissa. Hyvänä esimerkkinä teknologiasta on kiinalainen sähköauto [2], jonka yhdellä latauksella voi ajaa 450 kilometriä. Kiinan valtio on tukemassa hanketta.

Kiinassa valtio ohjaa yliopistoja ja tavoitteena on ollut (2015), että 20 % 18–22 ikäluokasta valitsee yliopiston. [3] Kiinan väestön iso volyymi on sen kehityksen perusta, ja yhdessä toisenlaisten, ei-länsimaisten, individualisisten arvojen tukemana se ohjaa kurinalaiseen yksilön kehittymiseen ja tiedolliseen sekä taidolliseen kehittymiseen. Lopulta Aasian maat voivat peitota osaamisellaan länsimaat ja tulla tärkeimmäksi valtakeskittymäksi sekä kaupalliseksi ja teknologiseksi maailman kaupan hallitsijoiksi.

 

[1] Sveriges Elevkårer & Lärarnas Riksförbund, 2015

[2] https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/01/27/ulkolinja-kiinan-uusi-silkkitie-idan-talousmahti-laajentaa-vaikutusvaltaansa

[3] https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/kiinan-koulutusjarjestelma_2008.pdf