Kehittämisen tavoitteena on luoda yrityksille kilpailukykyä. Jos yritys pääsee hyödyntämään yksin ylivoimaista kilpautekijää, siitä hyötyvät paitsi yritys itse niin sen asiakkaat ja lopulta yhteiskunta. Suomi on jäänyt korkeakoulutettujen määrässä mitaten lähialueen kilpailjoistaa ja jopa OECD:n ja EU:n keskiarvosta. Jottemme jää kehitys- ja innovaatiotoiminnassa jälkeen, tulisi opetukseen ottaa mukaan IPR asiat vahvemmin. Yritykset palkkaavat nuoria tekemään lopputöitään ja selvittämään jotain kiintoisaa asiaa ja lopulta se rekrytoi nuoren. Ensimmäinen työpaikka ja työnkuva löytyy oman lopputyön aiheen pohjalta.
Nuorten näkemys ja osaaminen jouduttaisivat innovaatioita ja keksintöjä
Opiskelussa saavutettavat eri oppiaineiden tiedot ovat arvokkaita työkaluja. Korkeakoulu- ja yliopisto-opintojen kandi- ja maisteritutkintojen loppuvaiheessa opiskelijalla tiedot omasta erityisalasta ovat hyvät ja oppiaineen perustuntemus on olemassa. Yritykset tekevät yhteistyötä ainakin teknisillä aloilla korkeakoulujen kanssa juuri opiskelijoiden lopputyövaiheessa, jolloin nuori opiskelija voi löytää ensimmäisen työpaikkansa yrityksestä, jolle lopputyö on tehty. Nuoria pitäisi hyödyntää laajemmin uusien asioiden luomisessa yrityksissä.
Hyvän tieto- ja osaamistason omaavien nuorten työntekijöiden työkokemuksen ja varmuuden lisääntyessä hänestä tulee arvokas potentiaali yritykselle, jos hänellä on mahdollisuus osallistua kehittämiseen tai asiakasrajapinnassa työskentelyyn. Yleensä oivaltavat keksinnöt syntyvät yksittäisten työntekijöiden oman ongelman havainnoinnin ja sen ratkaisuidean herätessä. Tästä oli myös hyvä esimerkki ROCLA:n trukki-innovaatio, joka perustui alkujaan nuoren insinöörin innovaatioon. Toisaalta yrityksillä on pitkiä kehitysohjelmia, joissa kehitetään systemaattisesti uutta ratkaisua. Nämä perustuvat usein julkiseen perustutkimukseen ja johtavat usein myös niitä soveltavaan patentointiin, koska halutaan suojata arvokkaan kehitystyön tuloksia.
Suomi ja pienet vientivetoiset taloudet kustantavat hyvinvoinnin ainoastaan luomalla kilpailukykyisiä ratkaisuja maailman markkinoille
Koska pienessä kansantaloudessa emme voi kerta kaikkiaan pestä toistemme paitoja ja olla tyytyväisiä hupeneviin ansioihimme, niin tutkimus- ja kehitys sekä viennin panostukset ja fokus on oltava kirkkaana mielessä. Tätä soisi laajennettavan yhä laajemmille toimialoille. Ajattelu heti laajasti sitä paitsi taklaa monta käytännön ongelmaa matkan varrella. Esimerkiksi oman toimialan kansainvälisten markkinoiden tunnus- ja kasvulukujen osaaminen on ensi arvoisen tärkeää ja luo tarvittavaa perspektiiviä.
Pienessä hyvinvointiin tottuneessa kansantaloudessa on vaikeata karsia saavutetuista eduista. Terveydenhoito, koulutus, infrastruktuuri, tietoverkot, logistiikan ja teknologian alustaratkaisut, järjestyksen pito ja oikeusturva koituvat koko ajan yhä kalliimmiksi ylläpitää niihin käytettävien panosten ja hintojen kallistuessa. Kansantalouteen kaipaamamme varat eivät synny pienillä kotimarkkinoillamme, joten vientiin satsaaminen ja vaihtotaseen positiivisena pitäminen on elintärkeää. Valuuttakurssipolitiikan tuoma jousto ja kilpailukyvyn elvyttämisen vara häipyi euron myötä. Jos emme saa vientiä ja kilpailuetua synnytettyä lopulta joustaa oma hyvinvointimme. Joudumme purkamaan ja halventamaan sitä, lainahanakaan ei ole koko ajan auki tai yhtä edullinen kuin nyt.
On järkevää investoida tutkimukseen ja kehitykseen
Jos suinkin rahkeet riittävät, niin omassa liiketoiminnassa kannattaa aloittaa muiden yrityksien benchmarkkaus ja maailman markkinoiden lukujen tarkistaminen, erityisesti koronan vaikutuksista pitää olla selvillä. Tämä vie ajatuksia eteenpäin ja voi sitten jonain päivänä poikia uusia kansainvälisiä mahdollisuuksia. Omasta mielestäni olisi miltei kansallinen häpeä olla pohtimatta yrityksissä laajentumista uusille kansainvälisille markkina-alueille. Jakelukanavat paranevat ja usea palvelu välitetään verkon kautta eli hyvällä tuotteella voi pärjätä. Kun toimialalla on vientiä se luo ymmärrystä ja kasvattaa osaamista, mikä parantaa lopulta yksittäisten yritysten mahdollisuuksia. Suomalainen koulutusala on myös nostamassa profiiliaan ja sen viennin osuus on kasvamassa, haasteena on vielä yritysten pieni määrä ja muutaman isomman yrityksen vaikutsu luvuissa, mutta isojen ankkuriyrityksien ympärille syntyy aikaa myöden laajempi pienempien yritysten verkosto.
Suomi oli 1990- luvun alussa rähmällään talous ylikuumeni ja lopulta romahti niin, että sen seurauksena syntynyt irtisanomisaalto ja työttömyysaste kohisi korvissa eikä enää lopulta palautunut alkuperäiseen, eli Suomeen jäi pysyvä rakenteellinen pitkäaikaistyöttömyys. Maksettu hinta oli silloin kova. Tuolloin toteutettiin ankaria säästöleikkauksia mutta myös viisaita tulevaisuuteen katsovia päätöksiä, kuten satsaus tutkimus- ja kehitystoimintaan. Korkeakouluissa koulutusjärjestelmää reivattiin ja muutettiin ajattelutapaa enemmän yksilöt huomioon ottaen. Samalla aloitettiin koulutuksen laadun mittaaminen. Ennen kaikkea lisättiin opiskelupaikkoja. Sittemmin seuranneina kasvun vuosina kulutetut ihmiset siirtyessään työmarkkinoille olivat merkittävä osatekijä kasvussa.
Eximiassa aloitimme 2017 kehittämään uutta tekoälypohjaista koulutuksen palvelua. Tavoitteenamme oli ratkaista valtava lisääntynyt tarve rekrytoida opettajia sekä tehtävien tarkastajia ja neuvojia kursseille. Kun olemme osoittaneet Virtuaalilukion myötä, että teknologiset haasteet voidaan ainakin osittain voittaa, niin uskallamme sanoa, että olemme jonkin ison kasvupotentiaalin ja teknologisen koulutusharppauksen edessä, jota pandemia on vain voimistanut. Älylliset oppimissovellukset (ILS) kasvavat vuosittain yli 20 % ja 2025 markkinan arvoksi ennustettu 130 miljardia dollaria.
KONE aikanaan kehitti mullistavan tavan uudistaa ja toteuttaa hissien voimansiirtoa, mikä avasi heille uudet markkinat. Nokia loi kännykkäpuhelimesta teknisen jokaisen ulottuvilla olleen monitoimilaitteen kameroineen ja sai toimivalla toteutuksellaan aimo-osan markkinoista. Supercell tunnetaan edistyksellisistä peleistään ja intensiivisestä kehitystyöstään. Iisalmelainen Ponssen MOTO on valloittanut maailmaa arvostettuna metsänkorjuukoneena. Näiden kaikkien innovaatioiden perustana ovat osaaminen ja näkemys. Toisin sanoen koulutus ja kokemus sekä näkemys maailman markkinoista.
Kaikilla menestyvillä brandeilla on oma tapa tehdä kehitystä. Koulutuksella ja kokemuksella valjastetaan yritykseen syntynyt osaaminen uusiksi palveluiksi. Jokaisen yrityksen pitää kysyä itseltään, voiko se luoda omaan osaamiseensa ja liiketoimintanäkemykseen jotain uutta, mikä voisi mullistaa tai oleellisesti parantaa vanhan palvelun.