Yliopistot ovat nyt julkaisseet tiedot kevään 2021 valintaperusteista. Valintakoevaatimukset säilyvät monella alalla ennallaan, mutta mukaan mahtuu yllättäviäkin uudistuksia. Etsi alta oma hakukohteesi ja katso, miten nappaat opiskelupaikan kevään haussa!
Vinkki: klikkaamalla haluamaasi alaa pääset tutustumaan alan valintaperusteisiin tarkemmin.
Biologian koe perustuu ensi keväänäkin biologian pakollisiin ja syventäviin lukiokursseihin. Koe vaatii hakijalta monenlaista osaamista: nippelitiedon osaamisella ei pärjää, vaan tehtävät mittaavat myös hakijan kykyä hahmottaa suuria kokonaisuuksia ja yhdistellä, arvioida sekä soveltaa tietoa. Biologian yhteisvalinnassa 51 % uusista opiskelijoista valitaan todistusvalinnan ja 49 % valintakokeen pisteiden perusteella. Myös muut kuin ensikertalaiset hakijat voivat tulla valituiksi todistusvalinnassa.
Biotieteissä otetaan keväällä 2021 käyttöön yhteisvalinta: samalla valintakokeella voi hakea jatkossa opiskelemaan Oulun ja Turun yliopistojen biokemian koulutusohjelmaan, Helsingin yliopiston molekyylibiotieteisiin sekä Tampereen yliopiston bioteknologian ja biolääketieteen koulutusohjelmiin. Turun ja Itä-Suomen yliopistoilla on oma valintakokeensa biolääketieteen koulutusohjelmiin. Biotieteiden yhteisvalinnan koe perustuu lukion kemian ja biologian oppimäärään sekä kokeessa jaettavaan aineistoon. Noin 60 % aloituspaikoista täytetään todistusvalinnalla, loput valintakokeen perusteella. Todistusvalinnassa voidaan huomioidaan myös muut kuin ensikertalaiset hakijat.
DIA-yhteisvalinnan valintakoe koostuu ensi keväänä kaikille pakollisesta matematiikan osiosta sekä osiosta, jossa hakija voi vastata kemian, fysiikan tai tekniikan alan yleisvalmiuksia ja ongelmanratkaisukykyä mittaaviin tehtäviin. Diplomi-insinöörialojen yhteisvalinnassa 70 % aloituspaikoista täytetään todistusvalinnalla, eli valintakoekiintiö on pieni. Montaa hakijaa kuitenkin lohduttaa se, että todistusvalinnassa voidaan huomioida myös muut kuin ensikertalaiset hakijat. DIA-kohteisiin hakevan kannattaa tutustua tarkasti oman hakukohteensa valintaperusteisiin, sillä esimerkiksi todistusvalinnan kynnysehdot vaihtelevat eri koulutusohjelmien välillä.
Farmasian hakija voi valita, hakeeko hän pelkkään farmaseutin (alempi korkeakoulututkinto) koulutusohjelmaan, farmaseutin ja proviisorin (ylempi korkeakoulututkinto) koulutusohjelmaan vai näihin molempiin. Hakukohteilla on yhteinen valintakoe, joka koostuu aineisto-osiosta ja lukion kemian oppimäärästä. Moni hakija kokee aineisto-osuuden jännittäväksi, sillä siihen on vaikea valmistautua itsenäisesti. Hakijan kannattaakin perehtyä kattavasti viime vuosien valintakokeisiin, jotta hän tietää, mikä kokeessa odottaa. Farmasian todistusvalintakiintiö on suuri, 70 %, eli vain 30 % uusista opiskelijoista valitaan valintakokeen pisteiden perusteella. Myös muut kuin ensikertalaiset hakijat voivat kuitenkin tulla hyväksytyiksi molemmissa kiintiöissä.
Hallintotieteiden valintakokeen ennakkomateriaali julkaistaan ensi keväänäkin noin kuukautta ennen valintakoetta, ja itse koe koostuu kirjallisuus- sekä aineisto-osioista. Hakijan on siis valintakoekirjallisuuden hallinnan ohella kyettävä myös soveltamaan ja yhdistämään näitä tietoja kokeessa jaettavan aineiston sisältöön. Haastetta siis riittää! Noin puolet hallintotieteiden opiskelijoista valitaan yo-todistuksen, puolet valintakokeen perusteella. Todistusvalinnassa otetaan huomioon vain ensikertalaiset hakijat.
Kauppatieteiden yhteisvalinnan valintakoe perustuu aiempien vuosien tapaan kolmen lukiokurssin oppimääriin: yhteiskuntaopin taloustiedon kurssiin, historian ensimmäiseen kurssiin sekä matematiikan todennäköisyys- ja tilastokurssiin. Valintakoevaatimukset saattavat tuntua helpoilta, mutta hakijalta odotetaan kokeessa myös kokonaisuuksien hallintaa ja tiedon soveltamiskykyä. Kokeessa voidaan myös jakaa muuta aineistoa, jonka tietoja hakijan tulee pystyä yhdistelemään aiemmin oppimaansa. Kauppatieteen uusista opiskelijoista 60 % valitaan todistusvalinnan, 40 % valintakokeen pisteiden perusteella. Todistusvalinnassa huomioidaan ainoastaan ensikertalaiset hakijat.
Kulttuurien ja taiteiden tutkimus
Helsingin yliopiston kulttuurien tutkimuksen ja taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmiin haetaan ensi keväänä samankaltaisilla valintakokeilla kuin aikaisempinakin vuosina. Kokeet koostuvat kirjallisuus- ja aineisto-osioista, ja ennakkomateriaalit julkaistaan noin kuukautta ennen valintakoetta. Näiden alojen hakijoille ei ole siis luvassa suuria yllätyksiä. Taiteiden tutkimuksen opiskelijoista noin puolet valitaan yo-todistuksen ja puolet valintakokeen perusteella, kulttuurien tutkimuksessa todistusvalintakiintiö on 60 %:n suuruinen. Molemmat kiintiöt ovat avoimia myös muille kuin ensikertalaisille hakijoille, mutta hakijan kannattaa huomioida, että kaikista paikoista 80 % on varattu ensikertalaisille.
Logopedian ja psykologian valinnat uudistuvat ensi kevääksi mielenkiintoisella tavalla. Yhteisvalinnoilla on ensi keväänä yhteinen valintakoe, joka tullee olemaan jonkinlainen yhdistelmä alojen aiemmista kokeista. Koe tulee sisältämään mm. loogisen päättelyn ja tieteellisten menetelmien perusteita, ja se perustuu sekä ennakkoon opiskeltavaan että koetilanteessa jaettavaan aineistomateriaaliin. Nähtäväksi jää, miten nämä kaikki saadaan mahtumaan kolmen tunnin mittaiseen valintakokeeseen! Logopediassa noin 70 % uusista opiskelijoista tullaan valitsemaan yo-todistuksen perusteella, joten valintakoekiintiön koko on vain 30 % aloituspaikoista. Myös muut kuin ensikertalaiset voivat kuitenkin tulla valituiksi molemmissa kiintiöissä. Psykologiassa todistusvalinnalla valitaan 60 % ja valintakokeella 40 % opiskelijoista. Kaikki todistusvalinnan paikat on varattu ensikertalaisille.
Lääketieteen valintakoe perustuu ensi keväänä tuttuun tapaan lukion biologian, fysiikan ja kemian oppimääriin sekä kokeessa jaettavaan aineistoon, mutta kiinnostava uudistus ensi keväälle on mahdollinen ennakkomateriaali, josta julkaistaan lisätietoa marraskuun loppuun mennessä. Jos materiaali julkaistaan, se voi sisältää myös englanninkielistä aineistoa. Lääketieteen yhteisvalinnassa 51 % aloituspaikoista täytetään todistusvalintajonosta, 49 % valintakoejonosta. Todistusvalinnassa huomioidaan vain ensikertalaiset hakijat. Ensi keväästä lähtien lääketieteelliset tiedekunnat ovat poistaneet yhden hakurajauksistaan, eli jatkossa hakija voi hakea samalla kertaa sekä eläinlääketieteen että joko hammas- tai yleisen lääketieteen koulutusohjelmiin. Myös ensisijaisuuspiste poistuu keväällä 2021, eli lomakkeen ensimmäiseen hakukohteeseen ei saa enää ylimääräistä pistettä.
Keväällä 2021 Helsingin, Itä-Suomen, Oulun ja Turun yliopistot ovat viime kevään tapaan mukana maantieteen yhteisvalinnassa. Valintakoe perustuu, kuten arvata saattaa, lukion maantieteen oppimäärään. Lisäksi valintakokeessa voidaan mahdollisesti jakaa muuta aineistoa. Yliopistosta riippuen 55 tai 57 % uusista opiskelijoista valitaan todistusvalinnalla, loput valintakokeen pisteiden perusteella. Myös muut kuin ensikertalaiset hakijat voivat tulla huomioiduiksi todistusvalinnassa.
Oikeustieteen haastavaa valintakoetta varten opiskellaan ensi keväänäkin ennakkoon julkaistava materiaali, ja lisäksi kokeessa voidaan jakaa erillinen aineisto. Kirjojen julkaisupäivää ei ole vielä kerrottu, mutta odotettavissa on jälleen noin kuukauden lukuaika. Tämän ajan hakijat viettävätkin tyypillisesti nenä kiinni kirjassa, sillä kilpailu oikeustieteen opiskelupaikoista on kovaa. Tulevista opiskelijoista 60 % tullaan valitsemaan valintakokeen ja 40 % yo-todistuksen perusteella. Oikeustieteelliset tiedekunnat pitävät edelleen tiukasti kiinni valintakoeväylästä, ja oikeustiede onkin ainoita aloja, jossa valintakoekiintiö on todistusväylää suurempi. Hakijan kannattaa kuitenkin huomioida, että oikeustieteen todistusvalinnassa huomioidaan vain ensikertalaiset hakijat.
Ravitsemustieteen valintakoe keväällä 2021 noudattelee todennäköisesti sisällöltään samaa kaavaa kuin edelliskevään koe, eli valintakokeeseen opiskellaan ennakkomateriaali, joka julkaistaan kuukautta ennen koetta. Noin puolet aloituspaikoista täytetään valintakoejonosta, toinen puoli todistusvalintajonosta. Todistusvalinnassa huomioidaan vain ensikertalaiset hakijat.
VAKAVA-valintakoe perustuu viime vuoden tavoin kokonaan koetilanteessa jaettavaan aineistoon, eli kokeeseen ei julkaista ennakkoon opiskeltavaa materiaalia. Onnistuakseen kokeessa hakijan on kyettävä soveltamaan aineiston tietoja ja poimimaan niistä olennainen sisältö lyhyessä ajassa. Monelle hakijalle haasteita tuottaa aineistomuotoiseen kokeeseen valmistautuminen itsenäisesti. Opettajankoulutusohjelmien valintaprosessiin kuuluu lisäksi tuttuun tapaan soveltuvuuskoe. VAKAVA-verkoston koulutusohjelmissa 60 % opiskelijoista valitaan yo-todistuksen ja 40 % valintakokeen pisteiden perusteella. Hakukohteesta riippuen myös muut kuin ensikertalaiset voivat tulla valituiksi todistusvalinnassa.
Helsingin yliopiston politiikan ja viestinnän sekä yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelmiin haetaan ensi keväänäkin kaksiosaisilla valintakokeilla, jotka koostuvat kirjallisuus- ja aineisto-osioista. Valintakokeiden ennakkomateriaalit julkaistaan reilu kuukausi ennen kokeita. Molempiin kandiohjelmiin valitaan suurin piirtein yhtä monta opiskelijaa todistus- ja valintakoejonosta, ja molemmissa jonoissa voi tulla hyväksytyksi sekä ensikertalainen että muu hakija. Sosiaalitieteiden kandiohjelmaan haetaan viime kevään tapaan valintakurssilla, josta parhaat hakijat kutsutaan vielä erilliseen valintakokeeseen.
Sitten vain suunta kohti kevään hakua! Jos kaipaat apua valmistautumisessa, autamme mielellämme. Ole meihin yhteydessä puhelimitse (09 2727 130) tai sähköpostitse (info@eximia.fi), niin autamme sinua yltämään parhaimpaasi elämäsi tärkeimmässä kokeessa.