Haluaisitko lähteä ulkomaille opiskelemaan, mutta mietit, kannattaako se? Lue Eximian entisen toimitusjohtajan Jukan ajatuksia ulkomailla opiskelusta!
Jukka Heinonen lähti ulkomaille töihin, eikä ole katunut. Jukka opettaa islantilaisessa yliopistossa, joten hän on tekemisissä eri puolilta maailmaa olevien oppilaiden kanssa. Esitimme Jukalle kysymyksiä liittyen ulkomailla opiskeluun ja työskentelyyn.
Miksi olet itse lähtenyt ulkomaiseen yliopistoon töihin?
Suomessa työmarkkina akateemisella puolella on äärimmäisen pieni ja ulkomaille lähtö tarjoaa usein mielenkiintoisempia mahdollisuuksia.
Mistä tietää, minne maahan kannattaa lähteä opiskelemaan?
Tietoa löytyy nykyään hyvin netistä. Eximian kaltaiset välitysfirmat tekevät lähtemisestä helppoa ja tiedosta entistä helpommin saatavilla olevaa niille, jotka haluavat apua etsintä- ja hakuprosessiinsa.
Täytyykö maan kieltä osata, vaikka menisi englanninkieliseen koulutusohjelmaan?
Lähes kaikkialla on nykyään tarjolla kokonaan englanninkielisiä ohjelmia, joihin osallistuvalta ei odoteta paikallisen kielen osaamista.
Onko käytännön asioiden hoitaminen ulkomailla hankalampaa kuin Suomessa?
Ulkomaille lähteminen vaatii aina avointa mieltä ja positiivista asennetta. Kaikenlaisia pieniä hankaluuksia paikallisten sääntöjen ja byrokratian kanssa voi tulla vastaan, mutta kaikkeen löytyy ratkaisu ja jokainen koettu hankaluus kasvattaa henkistä pääomaa ja edesauttaa vastaavista tilanteista selviämisessä myöhemmin. Ulkomaille muuton ja opintojen käynnistämisen voi nykyään järjestää hyvin pitkälle Suomesta käsin, joten lähteminen on helppoa.
Miksi kannattaa lähteä ulkomaille asumaan, kun matkustelemallakin voi tutustua uusiin paikkoihin ja ihmisiin?
Asuminen ja opiskelu ulkomailla kasvattavat henkistä pääomaa aivan eri tavalla kuin opiskelu Suomessa omilla kotikulmilla ja omalla äidinkielellä. Sekä englannin että paikallisen kielen taito kehittyy täysin eri tasolle, kun kaikki on hoidettava vieraalla kielellä. Myös kontaktiverkosto kasvaa aivan eri tavalla kuin Suomessa. Asuminen ulkomailla antaa hyvät valmiudet muuttaa myöhemmin esim. työtehtävien perässä ulkomaille, eikä ole harvinaista, että opintojen jälkeen ei Suomeen enää palatakaan kuin ystäviä ja sukulaisia tapamaan. Nykyään myös työnantajat Suomessa arvostavat entistä enemmän ulkomailla suoritettuja opintoja sekä kielitaidon ansiosta että näytteenä ulkomaille lähteneen henkilön rohkeudesta ja kyvykkyydestä selviytyä erilaisissa tilanteissa.
Mitä asioita olet oppinut toisen maan yliopistossa, joita et olisi oppinut Suomessa?
Kielitaito tältäkin osin nousee ensimmäisenä mieleen. Uudessa työkulttuurissa toimiminen ja oman tilan luominen professuurini teema-alueen ympärille tulevat ehkäpä seuraavina. Ja onhan täälläkin ollut kaikenlaisia pieniä arkielämän ongelmia selvitettävinä matkan varrella, vaikka melko sujuvasti kaikki onkin järjestynyt.
Miksi tutkinto kannattaisi suorittaa ulkomailla?
Mielestäni hyviä vaihtoehtoja ovat sekä koko yliopistouran suorittaminen ulkomailla että erityisesti lähtö ulkomaille maisterivaiheen opintoja varten, mikä on monissa muissa maissa jo todella yleistä. Hyödyt ovat niin ilmeiset ja näin tehneiden kokemukset sekä itse opinnoista että työllistymisestä opintojen jälkeen niin positiivisia, että kasvua Suomessakin nähdään varmasti jo lähivuosina. Suomessa ajatellaan yleisesti Suomen korkeakoulujärjestelmän olevan äärimmäisen hyvän, mutta suomalaiset yliopistot ja korkeakoulut eivät sijoitu edes lähelle kärkeä kansainvälisissä laatuvertailuissa. Ulkomaille lähtijä ei siis joudu tinkimään koulutuksen tasossa, vaan saattaa jopa päästä merkittävästi paremman tason opinahjoon. Myös suomalaiset työnantajat saattavat arvostaa ulkomaisen tutkinnon jopa kotimaista korkeammalle. Opintojen ohessa rakentuva kansainvälinen kontaktiverkosto myös usein tarkoittaa sitä, ettei ulkomaista tutkintotodistusta edes tulla enää Suomeen työnantajaehdokkaille esittelemään, vaan töihin voi jäädä joko opintojen suorittamismaahan, tai lähteä aivan uuteen kohteeseen ulkomailla!
„Umhverfisvæn byggð – brýn þörf en langt í land“ Innsetningarathöfn: Jukka Taneli Heinonen