Toisin kuin useissa muissa kokeissa tai tenteissä, psykologian valintakokeen aineisto-osuudessa menestymisessä keskeinen rooli on etenkin yksityiskohtien hallitsemisella, sillä koe on monivalintaa, joka pyrkii erottelemaan hakijoita toisistaan. Keskeistä on poimia tekstistä etenkin tutkimustuloksia ja tutkimuksessa havaittuja löydöksiä. Mitä ilmiöstä tiedetään artikkelin perusteella? Mitä haasteita tutkimuksessa on? Mitä yhteyksiä tutkimuksella on muihin artikkelissa esitettyihin tutkimuksiin? Mitä eri ilmiöiden yleisyydestä tai mahdollisuuksista voidaan sanoa artikkelin perusteella?
Kun hain ensimmäistä kertaa opiskelemaan psykologiaa, olin niin kauhuissani tilastomatematiikan vaikeudesta, että aliarvioin artikkeleihin perehtymiseen tarvittavan ajan ja vaivan. Aloitin niiden lukemisen liian myöhään, en syventynyt niihin tarpeeksi ja keskityin vain kokonaiskuvan hahmottamiseen. No, sinä vuonna en sitten päässytkään sisälle. Silloin harmitti vietävästi. Mutta se hyöty epäonnistumisestani oli, että seuraavana vuonna tiesin paremmin, miten valmistautua artikkelien lukemiseen. Ja nyt aion jakaa parhaat vinkkini myös teille – mitä niitä enää hilloamaan.
Eräs vinkki, jota olen yrittänyt painottaa myös omille tutoroitavilleni, on se, miten kannattaa pyrkiä hallitsemaan tilasto-osuus ennen artikkelien ilmestymistä, sillä artikkelien ilmestymisen jälkeinen aika kuluu tosi tehokkaasti myös niihin paneutuessa. Kun toisen kerran pyrin hakemaan opiskelemaan psykologiaa, olin itsekin paremmin valmistautunut artikkeleihin syventymiseen niin ajallisesti kuin teknisesti. Muistan joka aamu ennen töitä pyöräilleeni kirjaston lukusaliin printatut artikkelit repussani tekemään alleviivauksia, omia muistiinpanoja ja liimaamaan niihin erilaisia post-it lappuja. Pyrin yhden päivän aikana perehtymään aina samoja asioita käsitteleviin artikkeleihin, jotta saisin laajemman kuvan aiheesta, ja osaisin ehkä sitoa artikkelien sisältöä toisiinsa. Ensimmäisellä lukukerralla luin artikkelin vain läpi, jotta tietäisin paremmin, mitä se koskee. Toisella lukukerralla alleviivasin keskeisiä asiasisältöjä kohdistaakseni huomioni tarkemmin niihin. Samalla yritin mielessäni selittää tekstin asiaa itselleni – mitä tämä taulukko tarkoittaa? Ymmärränkö käytetyt käsitteet? Mitä tästä asiasta mainittiin aiemmin tekstissä? Muistan väkertäneeni myös käsitekarttoja, kirjallisia muistiinpanoja ja kysymyksiä, joiden avulla kertasin lukemaani säännöllisesti.
Yksityiskohtiin perehtyminen on sinällään hankalaa, koska niitä on niin paljon, ja on mahdotonta tietää etukäteen, mitä valintakokeessa kysytään. Kuitenkin yksi neuvo, joka itse auttoi minua valintakokeeseen valmistautumisessa, oli se, että artikkeleita lukiessa kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota artikkelissa käytettäviin käsitteisiin ja siihen, onko ne ymmärtänyt oikein. Psykologian artikkeleissa vilisee useita ammattislangiin kuuluvia sanoja, joita ei välttämättä ole edes artikkelissa sen kummemmin selvennetty. Mikäli jokin termi ei siis artikkelin perusteella aukea, niin on erittäin suositeltavaa hankkia omatoimisesti lisätietoa siitä. Toinen asia, johon kannattaa fokusoida omaa opiskeluaan, on artikkelissa mainittuihin tutkimustuloksiin paneutuminen. Psykologia on tiede, joka perustuu tutkimuksiin ja niinpä kaikkein mielenkiintoisimmat ja psykologiaa tieteenä eniten kehittävimmät löydökset tuodaan esiin nimenomaan tutkimustuloksissa. Tutkimusartikkelien pohdinnassa kannattaa puolestaan kiinnittää huomiota etenkin seuraaviin asioihin: Miten tämä tutkimus on suhteessa aiempaan tutkimukseen? Tuoko tutkimus esiin jotain uutta? Miten tämä tutkimus lisää tietoamme ilmiöstä? Onko tutkimuksessa jotain rajoituksia? Onko tutkimustuloksissa eroavaisuuksia eri ryhmistä riippuen? Huojentavaa onkin se, että vaikka artikkelin aihe muuttuisi, niiden rakenne säilyy usein suurin piirtein samanlaisena.
Tsemppiä kaikille luku-urakkaan!
-Siiri