Luulen, että pari vuotta sitten Googlen hakutulokseni muistuttivat jotakin tällaista: ”Parhaat opiskeluvinkit…, miten opiskella psykologian pääsykokeisiin…, miten opiskella tehokkaasti…, kuinka paljon lukea pääsykokeisiin…”, eikä suotta; tärkeä osa pääsykokeisiin valmistautumista on tieto siitä, kuinka pystyy mahdollisimman tehokkaasti omaksumaan suuren määrän uutta tietoa suhteellisen lyhyessä ajassa. Tällöin kaikki opiskeluvinkit ja -niksit todellakin tulevat tarpeeseen. Ennen itse vinkkeihin siirtymistä, käydään läpi muutama kohta liittyen opiskelun määrään ja laatuun. Vaikka opiskeluniksit ja parhaat tavat oppia saattavat olla jokseenkin yksilöllisiä, ovat opiskelun määrään ja laatuun liittyvät säännönmukaisuudet yhteisiä lähes kaikille.
Ensinnäkin, sama tuttu klisee, ”ei se määrä vaan se laatu”, pätee myös opiskelussa. Sitä, että opiskelu väsyneenä tai keskittymiskyvyttömänä ei tuota hyviä tuloksia, pidetään päivänselvänä faktana – sen sijaan liiallista pänttäämistä ei pidetä, ainakaan pääsykokeissa, aivan yhtä selkeänä faktana tai huonona tapana. Tosiasia kuitenkin on, että jokainen meistä tarvitsee riittävästi lepoa, liikuntaa ja hyvää ravintoa sekä ennen kaikkea muutakin sisältöä elämään jaksaakseen ja suoriutuakseen mahdollisimman hyvin. Lepoa ja lepopäiviä ei voi korostaa liikaa, vaikka sitä uskoisikin pystyvänsä mihin vain ja jaksavansa opiskella pääsykokeisiin 24/7 muutaman kuukauden ajan. Tätä en voi kuitenkaan suositella kenellekään; lukutyylini muistutti tätä hyvin paljon kevään 2016 pääsykokeissa, jolloin opiskelin jopa kymmenen tuntisia päiviä (vieläpä ilman lepopäiviä), käyden lisäksi valmennuskurssilla. Sanomattakin lienee selvää, että tuollainen tahti uuvuttaa kenet tahansa ja tällöin sisäänpääsy pikemminkin vaikeutuu kuin mahdollistuu. Sinä keväänä en myöskään päässyt psykalle.
Kevään 2017 pääsykokeet sen sijaan menivät nappiin ja pääsin opiskelemaan unelma-alaani, psykologiaa, reippain pistein. Miten se onnistui? Ensinnäkin, otin opiksi edellisestä hakukerrasta ja todella painotin levon, liikunnan, ravinnon ja muun elämän merkitystä, vaikka opiskelinkin jälleen hyvin suunnitelmallisesti ja reippaalla tahdilla. Kuitenkin – nyt tulee se tärkeä ero – pidin huolta jaksamisestani: pidin huhtikuussa jopa neljän päivän vapaat putkeen kun tahti alkoi huimata ja tunsin kropassani särkyjä joka paikassa, muistin käydä kävelyllä ja jumpata (erityisesti niitä hartioita ja niskoja), nauttia auringonpaisteesta silloin kun se paistoi, tapasin kavereitani ja joskus jopa saatoin ottaa muutaman lasillisenkin, kävin Pariisin Kevään keikalla ja ennen kaikkea kuuntelin itseäni.
Nyt kun olemme pohtineet ja sisäistäneet (eiks vaan?) laadun ja määrän eroja, voimme siirtyä itse opiskeluvinkkeihin. Kuten jo mainitsin, opiskeluvinkit ovat yksilöllisempiä kuin edellä mainitut laadun ja määrän käsitteet, mutta kuitenkin joitakin yleisempiäkin vinkkejä on.
1. Laadi lukusuunnitelma – tämä on levon lisäksi toinen asia, jota ei voi painottaa liikaa! Realistinen ja hieman höllempi lukusuunnitelma, jossa on varaa pitää esimerkiksi sairastumisen tai oman jaksamisen kannalta joitakin ylimääräisiä lepopäiviä auttaa rytmittämään opiskeluita ja saamaan paremman kontrollin tunteen luku-urakan suhteen.
2. Aseta lukusuunnitelmaan selvät tavoitteet, mitä aiot käydä läpi kunakin päivänä, esimerkiksi yhden artikkelin läpikäyminen tai tilaston tiettyjen kappaleiden lukeminen ja laskeminen.
3. Jätä lukusuunnitelmaan aikaa kertauksella ja kertaa, kertaa ja kertaa. Yhteisvalinnan pääsykokeissa opiskelin artikkeleita kaksi viikkoa (ja kertasin edellisen päivän artikkelin aina seuraavana päivänä) ja yhtä kauan kertasin ja pänttäsin artikkeleita; tästä ehkä ilmeneekin kertauksen tärkeys.
4. Tahdita päivä niin, että luet uusia, vaikeampia asioita ollessasi virkeimmilläsi (esimerkiksi aamulla, jos koet jaksavasi silloin parhaiten) ja jätä asioiden kertaus ja vaikkapa tilastotieteen läpikäyminen aikaan, jolloin vireystasosi on matalampi.
5. Käytä monia eri strategioita oppiaksesi ja prosessoidaksesi tietoa: lue, alleviivaa, kirjoita muistiinpanoja, lue ja selitä ääneen, tee kysymyksiä ja vastaa niihin, tee flash-kortit (flash cards), katso aiheeseen liittyviä videoita netistä, opiskele yhdessä kaverin kanssa ja kysy muilta apua ongelmakohdissa.
6. Muista pitää tauot ja lepopäivät, esimerkiksi noin yksi tai kaksi viikossa, oman fiiliksen mukaan. Tauota lukemista päivän aikana ja jos olet yhtään kuten minä, rajoita päivittäinen lukuaika esimerkiksi kahdeksaan tuntiin, jos lukeminen on vaarassa lähteä lapasesta.
7. Opiskele itsellesi sopivalla tavalla: jos viihdyt ja pystyt keskittymään ja opiskelemaan kotona, opiskele kotona. Jos se ei tunnu itselle parhaimmalta paikalta, lähde vaikka lähikirjastoon ja kokeile opiskelua siellä. Paikan suhteen sama pätee opiskelustrategioihin eli tärkeintä on opiskella itselle sopivalla tavalla, joskin on sitä parempi, mitä enemmän tietoa prosessoi.
Tällaisia vinkkejä ja neuvoja tällä kertaa. Paljon tuli kirjoitettua opiskelutyylistä sekä hyvistä ja huonoista tavoista opiskella, mutta jos muuta ei jäänyt mieleen, niin muista ainakin levon ja lukusuunnitelman tärkeys! ?
Aurinkoisin tsemppiterveisin,
Emmi