Ensimmäinen havaintoni, ei voi olla totta täähän on älyttömän hyvä! Skeptisemmän kollegan kommentti oli että, sehän on googlea jalostuneempi hakukone, joka arvaa asioita. Niin ehkä nyt, mutta mitä sitten, kun se kehittyy? Tulevissa versioissa tullevat lähdeviittaukset ja päivitysvälin tihentyessä, se on myös ajan tasalla paremmin. GPT mahdollistaa useita erilaisia käyttötarkoituksia.

Turnitin.com ja muut plagioinnintarkastusohjelmistot ottavat ennen pitkää kiinni GPT syntaksista, jolloin oppilaat itse ja opettajat saavat mahdollisuuden nähdä, kuinka paljon vastauksissa on käytetty GPT Chattia. GPT:n hyödyntämisestä opiskelussa on erilaisia näkemyksiä ja sen hyväksyttävyys osana tai kokonaan opetusmateriaalia voi olla ristiriidassa nykyisten käytäntöjen kanssa.  GPT:n pohjalla oleva aineisto on koko maailmassa tuotettu webissä oleva data. Kouluissa oppimateriaalin pohjana on opetussuunnitelma, joka on laadittu asiantuntijavoimin kullekin kouluasteelle. Mietitäänpä minkälaisen kannan GPT chattiin ottavat opetushallinnon virkamiehet. Aluksi tulee mieleen, että ensimmäinen reaktio on varovainen ja jonkin verran kielteinen. Tiedon lisäännyttyä ja tekoälyyn liittyvän näkemyksen lisääntyessä voidaan oppiaineistojen ja opetuksen taustalla olevaa opetussuunnitelmaa myös höllentää, mikä antaa mahdollisuuden tekoälyn laajempaan hyödyntämiseen opetuksessa. Eli alkuvaiheen rajoittavasta siirrytään vaiheittain mahdollistavaan hyötykäyttöä korostavaan suhtautumiseen. Jotkin maat, kuten Kiina, Venäjä, Italia ja New Yorkin osavaltio ovat kieltäneet Chat GPT:n käytön, luultavasti he joutuvat pyörtämään päätöksensä tai ottamaan käyttöön vastaavanlaisen teknologian.

Teknologian kehitys on juuri nyt kiivasta. Minkä tahansa uuden teknologian käyttöönottoon liittyy kriittisyyttä tai vähintään epätietoisuutta. Aluksi lisäarvoa tuottavat sovellukset puuttuvat tai ne ovat vielä kömpelöitä, mutta uusien laadukkaiden lisäpalveluiden ja ominaisuuksien lisääntyessä palvelun käyttö yleistyy.  Jos vielä palvelulla on markkinaimua, se saattaa levitä räjähdysmäisesti, kuten on jo tapahtunut. Esimerkiksi Chat GPT:n osalta sen automaattinen vastaus luo käyttäjälle tekstiversion vaivattomasti, josta voi sitten jalostaa tekstiä edelleen. Eli ensimmäinen hyöty on saada halutusta aiheesta helposti alkuvaiheen tekstiä aikaiseksi.

Chat GPT:n sen avulla voi testata omaa osaamistaan ja siten se on apuna, vaikka oppimisessa. Ehkä hienoimmat hyötyä kuvaavat esimerkit ovat olleet, miten se tuottaa ohjelmoijille ja kehittäjille koodia ja erilaisia ratkaisuja. Johtopäätöksenä voidaankin sanoa, että se pystyy kuvaamaan ja ratkomaan olemassa olevia ongelmia, mutta eri asioiden yhdistely ja tulkinnan hienoviritteisyys on sille haastavaa.

Chat GPT ei ole ajattelija, eikä se osaa luoda uutta sisältöä ymmärryksen ja kognition kautta. Se on tekoäly, joka koostaa vastukset olemassa olevasta olevasta aineistosta. Pelkästään tämäkin ominaisuus luo lisäarvoa. Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen edistää montaa asiaa huomattavasti.

Tilanne muuttuu, kun hyödyllisiä tekoälypalveluita ja sovelluksia tulee lisää. Iso fundamentaalinen kysymys on, luovutanko omaa ajattelua (hälvennänkö omaa kriittisyyttäni) koneelle ja miten ihminen pystyy pitämään kiinni kriittisestä suhtautumisesta. Riskinä on käyttää GPT:n luomia vastauksia ilman tarkempaa kontrollia. Helppous houkuttelee, mikä johtaa sen käytön lisääntyminen. Tällöin ei anneta arvoa faktalle (luovutaan faktatiedon arvosta) vaan, kuten usein digitalisaatiossa arvostetaan suoritusta lyhyemmässä ajassa (ajan voittaminen).

Joitakin vielä ratkaisemattomia asioita, jotka pohdituttavat vielä ovat mm. tekijänoikeuskysymykset ja viittauskäytännöt tekoälyn käytön tullessa hyväksytyksi. Chat GPT kerää netistä aineistoa ja syntetisoi sitä ja tulostaa uudenlaisen tai olemassa olevan ratkaisun. Kun lähtökohtana ovat muut aineistot, niin kenellä on tekoälyn tuottaman tuotoksen tekijänoikeudet. Teknisesti lohkoketjuilla voitaisiin tekijänoikeuksia seurata taaksepäin, mutta toistaiseksi tilannetta ei ole ratkaistu. Saako tuotosta käyttää sellaisenaan?

Kuka omistaa verkossa olevan aineiston ja millä tavalla Chat GPT:tä voi käyttää? Tekijänoikeuden syntyminen edellyttää ainutlaatuisuuden ja uniikkiuden määritelmien täyttämistä. Verkossa on paljon materiaalia, joiden käyttöä tekijänoikeus määrittelee, mutta on myös aineistoa, jossa sitä ei tarvita. Lisäksi on pohdittava, mitä tapahtuu, kun tekoälyn avulla luodaan uutta tekijänoikeudet täyttävää sisältöä. Jää nähtäväksi, minkälainen käytäntö tulee olemaan, kun tekoälyllä tuotetaan uusia ratkaisuja. Jos tekijänoikeudet saadaan kuntoon, niin seuraavaksi pitää pohtia, miten viitataan sellaiseen sisältöön, jossa ratkaisu on tekoälyn tuotos.

Uusimman tiedon merkitys ja julkisen tekoälyn blokkaaminen pois uusimmasta tiedon lähteiltä on ainakin osittainen olemassa oleva ja tulevaisuuden käytäntö. Kun luodaan  uusinta ja syvällisintä tiedepohjaista tietoa, mikä on samalla kaikkein edistyksellisintä tietoa, niin sitä ei ole verkosta saatavilla. Aikaisempaa laajempi poikkeaminen tiedepohjaisesta julkaisumenettelystä saattaa nousta houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, varsinkin jos tutkimusrahoitus ohjaa tähän.

Tulevaisuudessa saattaa syntyä tutkimusyhteisöjä ns. suljettuja tietopiirejä, jotka rajaavat uuden tiedon vain alan asiantuntijoiden ja tieteentekijöiden käyttöön. Käytännössä näin tapahtuu jo nyt.  Valtiot, jotka rahoittavat tutkimusta eivät myöskään ilomielin hyväksy, että tulokset ovat heti muiden toimijoiden käytettävissä, eikä satsauksesta saada itselle tai valtiolle suhteellista etua.

Esimerkiksi puolustusteollisuus ja edistynein avaruusteknologia ja siihen liittyvä tutkimuskirjallisuus tultaneen pitämään visusti suljetuissa tietopiireissä. Tämä on helppo ymmärtää ja hyväksyttävää, sillä kyseessä ovat valtioiden puolustusratkaisuihin ja turvallisuuteen liittyvien teknologioiden pitäminen ”salassa”.

Avoin tekoälypohjainen tietoaineisto tukee yksilöitä ja yrityksiä.  Salaisin ja arkaluonteisin tieto tullaan jatkossakin pitämään yleisen tekoälyn ulottumattomissa, kunnes se ajan mittaan muuttuu olemassa olevaksi tiedoksi.

On luultavaa, että salaisimpien tietojen ja yleisen tiedon väliin saattaa syntyä maksullisia tiedeverkkoja tai muita sellaisia verkkoja, josta tietoa voi saada korvausta vastaan.

PS Artikkelin kuvat tehty tekoälyllä, en tiedä kenellä ovat tekijänoikeudet!